Kesä toi Suomeen lisää Itä-Euroopan romaneja – maailmanpolitiikka on kotiovellamme

Poliisin arvion mukaan Romanian ja Bulgarian romaneja on Suomessa kolmesta sadasta viiteen sataan. Vuosien varrella heidän toimintansa on muuttunut, sillä tätä nykyä vain pieni osa heistä kerjää.

Ulkomaat
Romaninaisia kadulla
Silion Ioana ja hänen tyttärensä Stoica Lenuta Isaura myyvät Helsingin kaduilla Iso Numero –lehteä.Jaana Kanninen / Yle

Silion Ioana on ollut Suomessa jo kolmen vuoden ajan yhden tyttärensä kanssa. Romaniassa on vielä neljä muuta lasta. 23-vuotiaalla tyttärellä on kotona Romaniassa kaksi pientä lasta ja mies.

– Meidän pitäisi joka viikko lähettää heille 50 euroa, jotta he tulisivat toimeen, sanoo Silion Ioana, jota kutsutaan Ionicaksi.

Usein rahan lähettäminen ei ole mahdollista, koska he pystyvät tuskin elättämään itsensä Helsingin kaduilla saamallaan summalla.

– Eilen en myynyt yhtään lehteä, enkä tänäänkään aamupäivällä, sanoo Ionica. Kyyneleet nousevat hänen silmiinsä, kun hän kertoo toimeentulo-ongelmista. Monet romanit puhuvat kymmenen, kahdenkymmenen euron päivätuloista.

Yönsä tämä pieni perhe nukkuu hylätyssä talossa, jossa yöpyminen ei ole luvallista. Usein polisi tulee ja ajaa heidät ulos.

Ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista kertoo, että poliisi ajaa romanit ulos tyhjistä taloista siinä tapauksessa, että talon omistaja pyytää tätä poliisilta.

Romanimies soittaa metroaseman edustalla.

Suurin osa Itä-Euroopan romaneista tekee jotakin pientä työtä kaduillamme. Joku kerää pulloja, joku soittaa, monet myyvät Iso Numero –lehteä tai suomalaisten taiteilijoiden tekemiä postikortteja. Vain jokunen harjoittaa enää kerjäämistä, sanoo ylikomisario Taponen.

EU:n laajentuminen toi romanit kaduillemme

Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun vuoden 2007 alusta. Sen jälkeen maiden kansalaisilla on ollut oikeus vapaan liikkuvuuden nimissä saapua vaikkapa Suomeen.

Molemmissa maissa on suuri romanivähemmistö, joka on monella tapaa syrjitty kansanosa. Romanien – joita myös liikkuvaksi väeksi kutsutaan - asema on muuta väestöä huonompi, mitataanpa sitä terveydellä, koulutuksella tai työllistymisellä.

– Meidän oli pakko lähteä Romaniasta etsimään toimeentuloa, koska Romaniassa ei ole mitään mahdollisuutta löytää työtä. Kaiken lisäksi rakensimme talon ilman kaikkia lupia, viranomaiset saivat sen selville ja langettivat sakon. Emme ole pystyneet maksamaan sitä, ja menetimme kaikki sosiaalituet.

Romanit pussittavat kortteja
Nukketeatteritaiteilija Elviira Davidoff keksi pyytää suomalaisia kuvataiteilijoita laatimaan postikortteja romanien auttamiseksi. Tässä niitä pussitetaan myyntiä varten.Jaana Kanninen / Yle

Syrjintä ajaa ulkomaille

Helsingissä liikkuvan väen käytössä on päiväkeskus Hirundo, missä romanit voivat käydä suihkussa ja pestä vaatteensa. Hirundon projektipäällikkö Anca Enache on sitä mieltä, että kasvava eriarvoisuus Euroopassa ajaa romaneita liikkeelle. Hänen mukaansa ei ole mitään viitteitä siitä, että romanit olisivat ihmiskaupan uhreja tai järjestäytyneen rikollisuuden lähettämiä.

– Epätasa-arvoisuus kasvaa monissa Itä-Euroopan maissa myös valtaväestön keskuudessa, mikä on heijastunut vihana vähemmistöryhmiä kohtaan. Toiseuttaminen, eriarvoisuus ja solidaarisuuden puute ajavat ihmisiä etsimään toimeentuloa oman maansa ulkopuolelta.

Ionicaa ja hänen tytärtään vaivaa jatkuva koti-ikävä.

– Lähtisimme kotiin sekunnissa, jos meillä olisi yhtään rahaa. Nyt se ei ole mahdollista.

Jaana Kannisen radio-ohjelma aiheesta kuullaan lauantaina 11.7.2015 kello 12.10 Yle Radio Yhdessä ja kello 14.03 Radio Suomessa. Ohjelma on myös kuultavissa Yle Areenassa.

Ohjelma kuuluu sarjaan "Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle". Sarja jatkuu 1.8. saakka.