Muu Suomi joraa Baddingin tahtiin – Helsingin keikkalavoilla raikaavat AC/DC ja Lady Gaga

Helsingissä järjestetään vuosittain noin 17 prosenttia kaikista Suomen yli 60 000 elävän musiikin keikasta. Suuri osa keikoista on niin sanottua iskelmää, mutta tilastojen valossa pääkaupungin lanteita hytkyttävät aivan eri tahdit kuin muuta maata.

Kotimaa
Lagy Gaga esiintymässä lavalla.
Lady Gagan Bad Romance soi ahkeraan Helsingin keikkapaikoilla milloin kenenkin artistin esittämänä.Alessandro di Meo / EPA

Mitä Suomi kuuntelee, sen tietää Teoston tutkija Turo Pekari. Miehen käsissä on maan kattavin data siitä, mitä lauluja Suomen lavoilta raikaa. Tiedot kerätään vuosittain artisteilta, tapahtumajärjestäjiltä ja useilta ulkopuolisilta tahoilta.

Koko maan mittakaavassa suomalaiset haluavat kuulla nimenomaan vanhaa musiikkia; soitetuimpien laulujen ykkössijalta löytyy vuodesta toiseen Rauli Badding Somerjoen Paratiisi. Sen seurana on vielä kaukaisempien vuosien ralleja Jätkän humpasta Kulkurin valssiin. Syy on Pekarin mielestä ilmeinen; suomalaiset tykkäävät tanssia.

Me ollaan nostalgiavetoinen kansa ja ihmiset kaipaavat tuttuja kappaleita tanssilattialle

Teoston tutkija Turo Pekari

– Nämä ovat biisejä, jotka eivät näkyisi millään muilla top ten -listoilla. Me ollaan nostalgiavetoinen kansa ja ihmiset kaipaavat tuttuja kappaleita tanssilattialle, eivät he muuten sinne lähdekään.

Toinen selitys sille, että livemusiikin top tenistä löytyvät vuosi toisensa perään samat ikivihreät löytyy keikkapaikoista. Aktiivisimmat livemusiikkilavat löytyvät Itämeren autolautoilta ja Lapin hiihtokeskuksista.

Ruotsinlaivoilla veivataan samat biisit illasta toiseen, eikä siihen mitään suurta muutosta ole tulossa

Teoston tutkija Turo Pekari

– Niissä veivataan samat biisit illasta toiseen, eikä siihen mitään suurta muutosta ole tulossa.

Helsingissä iskelmä imee heikommin

Huhut lavatanssikulttuurin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Iskelmän suosio ei osoita laantumisen merkkejä, joskin genren määrittely on entistä konstikkaampaa.

Ennen perinteisiksi iskelmätähdiksi mielletyt Anna Eriksson ja Juha Tapio saavat popväeltä nykyisin hyväksyvää nyökyttelyä, Kaija Koo ja Paula Koivuniemi villitsevät yleisöä rock-festivaaleilla, ja popparit tehtailevat iskelmätähdille hittejä. Vaikka jaottelu onkin keinotekoista, eivät konserttitapahtumien kuninkaalliset löydy musiikkiskenen räyhäkkäämmältä laidalta.

– Suomessa livemusa on ennen kaikkea iskelmämusiikkia, jos nyt sitä sanaa sitten kumminkin käytetään.

Vanhan koulun tähdet ovat tanssittaneet ahkerasti myös helsinkiläisiä. Lajityypissä kunnostautui erityisesti Wanhan kellari, jonka lauteilla nähtiin iskelmätaivaan kaikki kirkkaimmat tähdet. Legendaarinen ravintola suljettiin kesän korvalla ja se varmasti vaikuttaa myös livemusiikin tilastoihin, laskee Pekari.

Wanhan kellari oli merkittävä keikkapaikka ja sen lakkauttaminen näkyy aikanaan livebiisien tilastoissa.

Teoston tutkija Turo Pekari

– Wanhan kellari on ollut yksi niiistä, joissa eniten keikkoja järjestetään. Kaksi vuotta sitten se oli Helsingin kuudenneksi aktiivisin keikkapaikka. Näin merkittävän paikan lakkauttaminen näkyy varmasti Helsingin soitetuimmissa livebiiseissä.

Queeniä ja Lady Gagaa

Iskelmää kuunnellaan Helsingissä varmasti myös Wanhan kellarin lyötyä lapun luukulle. Pääkaupungin kovimmat suosikit ovat silti aivan eri tyylilajia kuin muun Suomen.

Kun maakunnissa nojaillaan tanssipariin Ikkunaprinsessan tahdissa, on Helsingin soitetuin livebiisi tunnelmaltaan huomattavasti reipashenkisempi. Ykkössijaa toissavuonna piti rockin raskassarjalaisen AC/DC:n kappale Highway to hell. Sen vanavedessä uivat Lady Gagan Bad Romance ja Queenin Bohemian Rhapsody. Pääkaupungissa meno on aika monessa asiassa vähän erilaista, tuumaa tutkija Pukari.

– Ulkomaisen musiikin osuus on muutenkin suurempi kuin muualla Suomessa. Se johtuu tietysti tarjonnan monipuolisuudesta ja keikkojen paljoudesta.

Onko Haloo Helsingistä ikivihreäksi?

Vaikka suosituin lavamusiikki on todella vanhaa, löytyy soitetuimpien listalta paljon myös 80-luvun kansansuosikkeja Juicesta Hassisen koneeseen ja Dingoon.

Kärkikymmenikön takaa löytyy myös viime vuosien hittejä, kuten J.Karjalaisen Mennyt mies, Jenni Vartiaisen Missä muruseni on ja Haloo Helsingin M_aailman toisella puolen_.

– Sen näyttää sitten aika, tuleeko näistä uusista biiseistä ikivihreitä. Se vaatii sitä, että muutkin bändit kuin artisti itse alkaa esittää niitä livenä, coverbandeillä on iso merkitys

Pukari paljastaa, että suosituimpien livebiisien listoissa on yksi tilastokummajainen; koko 90-luku. Sieltä ei jäänyt esiintyvien artistien ohjelmistoon oikeastaan mitään.

– Ehkä se ei vaan ole vielä tarpeeksi retroa.