Älä syyllistä pullukkaa – pelkkä paino on kehno terveyden mittari

Tutkijoiden mielestä julkinen keskustelu suomalaisten terveydestä ja kansan voinnista keskittyy aivan liikaa vain painon päivittelemiseen. Kunto on painoa tärkeämpi terveyden mittari ja voi olla hyvä myös ylipainoisella.

tiede
Katrin Raud ja Susa Viikari ovat valmistautuneet jo pitkään Vierumäellä viikonloppuna juostavaan Pullukka Run- juoksutapahtumaan.
Janni Tuomiston (oik.) valmennettavat Katrin Raud ja Susa Viikari ovat valmistautuneet jo pitkään Vierumäellä viikonloppuna juostavaan Pullukka Run- juoksutapahtumaan.Yle

Katrin Raud ja Susa Viikari ovat valmistautuneet keväästä lähtien Vierumäellä viikonloppuna juostavaan Pullukka Run -juoksutapahtumaan. Susan tavoitteena on juosta kymmenen kilometriä, Katrin pyrkii uuteen ennätykseen ja aikoo juosta kaksikymmentä kilometriä.

Molemmilla on ylipainoa vain muutama kilo, mutta hekin ovat huomanneet, että suhtautuminen ylipainoisiin on välillä syyllistävää ja myös yleistävää. Paljon liikkuvia "pullukoita" tympii asenne, jossa ylipainoisia pidetään automaattisesti kehnokuntoisina.

– Olen huomannut sitä itsekin. Kun on kuitenkin tämänkokoiseksi ihmiseksi aika kova kunto, niin salilla esimerkiksi kun laittaa painoja ja aloittaa treeniä, niin ihmisiltä voi tulla sellaisia katseita, että ihanko oikeasti yrität. Sitten on kiva näyttää, kun tekeekin aika kovan sarjan, Susa kuvailee.

Katrin kertoo, että hänellä oli aluksi toiveena painon pudotusi. Harjoittelusta huolimatta kiloja on karissut vain muutama. Se ei harmita.

– Kun jaksan kuitenkin juosta. Ruokavalio on ok ja liikun. Paino ei tipu, mutta entäs sitten!

Tutkijat: Katse pois puntarista kohti kuntoa

Asenne saa tukea myös ravitsemus- ja lihavuustutkijoilta. Ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mielestä useimpien suomalaisten ylipainoisten ei pitäisi ensisijaisesti pyrkiä pudottamaan painoa vaan keskittyä liikunnan lisäämiseen ja terveelliseen ruokaan - ja olla välittämättä, vaikka vaa'an lukema ei laskisi.

Lihaviksi määritellään ihmiset, joiden painoindeksi on yli 30. Suomalaisista lihavia on noin joka viides – heillä yleensä fyysinen kunto on huono ja myös liikakilojen karsiminen tarpeen. Ylipainoisen henkilön painoindeksi on 25-30. Heitä suomalaisista miehistä on yli 40 prosenttia ja naisista noin 30 prosenttia. Suurimmalla osalla liikaa painavista suomalaisista ylimääräistä on siis kilosta kymmeneen kiloa.

– On ilman muuta selvää, että näiden ihmisten terveydelle on tärkeämpää hyvä kunto kuin muutaman kilon pudottaminen. Paine pudottaa painoa on paremminkin korvien välissä. Olisi hyvä julkisessa keskustelussa enemmän tuoda esille sitä, että oleellista on ihmisen kunto ja aineenvaihdunnan terveys. Ei vaa'an lukema.

Oleellista on ihmisen kunto ja aineenvaihdunnan terveys. Ei vaa'an lukema.

Mikael Fogelholm

Liikunta ei välttämättä pudota painoa, mutta lisää aina terveyttä. Ja hyväkuntoinen ylipainoinen voi olla paljon terveempi kuin hoikka, joka ei liiku. Tutkimusten mukaan ylipainoisen hyväkuntoisen ihmisen riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairauksiin on samaa luokkaa kuin hyväkuntoisella normaalipainoisella – ja selvästi pienempi kuin huonokuntoisella normaalipainoisella.

Fogelholm kuitenkin muistuttaa, että on myös vaivoja - kuten tyypin 2 diabetes - joissa ylipaino sinänsä on riski. Pienenkin ylipainon pudottaminen voi siis olla tarpeen, jos esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnassa on hyvästä kunnosta huolimatta ongelmia.

Näkyvät bikinimakkarat eivät aina terveydelle pahasta

Myös lihavuustutkija, apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen kehottaa keskittymään laihduttamisen sijaan kunnon kohottamiseen, jos painoindeksi huitelee hivenen normaalipainon rajan yläpuolella. Jos painoindeksi kuitenkin lähestyy lihavuuden rajaa eli kolmeakymmentä, myös kilojen karsiminen voi olla tarpeen.

Terveydelle oleellista on se, missä rasva sijaitsee. Näkyvätkään makkarat naisilla takapuolessa ja lantiolla eivät välttämättä kerro kasvaneesta terveysriskistä. Sen sijaan tutkimustulokset osoittavat selvästi, että esimerkiksi maksan rasvoittuminen on pahasta. Ja maksaan rasvaa on voinut kertyä hoikallekin.

– Jos olet hoikka ja sinulla on rasvainen maksa, se on terveydelle hyvin paljon haitallisempaa kuin se, että olet ylipainoinen tai jopa lihava, jolla ei ole yhtään ylimääräistä rasvaa maksassa, Pietiläinen kertoo.

Niin sanottu terve ylipainoisuus, jopa lihavuus, on siis mahdollista - joskin harvinaista. Siksikään ylipainosta puhumisen tai lihaviin suhtautumisen ei saisi olla terveysvalistukseen verhottua yleistä syyllistämistä.

Fyysiselle terveydelle lihavuus on kyllä riski, mutta ei se siinäkään ole niin yksioikoista.

Kirsi Pietiläinen

– Lihaviin kohdistuu sosiaalista syrjintää, jopa henkistä väkivaltaa, pientä jatkuvaa muistuttamista ja melkein huomaamatonta piikittelyä. Lihavuus ei kerro psyykkisistä ominaisuuksista yhtään mitään. Fyysiselle terveydelle lihavuus on kyllä riski, mutta ei se siinäkään ole niin yksioikoista, Pietiläinen muistuttaa.

Painonhallinta kuurina on haitallinen

Pietiläinen muistuttaa, että laihdutuskuurit "liian pienellä ylipainolla" ovat siksikin ongelmallisia, että keho tottuu toistuvilla kuureilla energiatehokkaaksi ja vastustaa joka kerta laihtumista enemmän ja enemmän. Vaaka ei saisi olla ainoa mittari.

– Tämä laihduttamishöpötys pitäisi kääntää niin, että lähdetään elintavat edellä. Nykyajattelua ruokkivat nämä suurimmatpudottajat ja muut television laihdutusohjelmat. Vaikka niissä ovat liikunta- ja ruokavalioasiatkin esillä, tärkeimmässä osassa on kuitenkin painon pudottaminen.

– Olen työssäni törmännyt ihmisiin, jotka ovat olleet näissä mukana ja kertoneet, että mässäys alkaa saman tien, kun kamerat menevät kiinni. Yksi henkilö kertoi, että hän sai kaikki kilot ihan supernopeasti takaisin, Pietiläinen lataa

Olen työssäni törmännyt ihmisiin, jotka ovat olleet näissä mukana ja kertoneet, että mässäys alkaa saman tien, kun kamerat menevät kiinni.

Kirsi Pietiläinen

Myös Fogelholmin mielestä lehdissä joka vuosi toistuva perinne joulukilojen pudottamisesta tai bikinikuntoon pääsemisestä on ongelmallinen.

– Siitä tehdään tämmöinen projektiluontoinen asia. Ikään kuin olisi täysin luonnollista, että ihmisen paino nousee, ja sitten sitä pitää romahduttaa hetkeksi alas. Sitten se taas nousee ja taas romahdutetaan alas.

Suomessa syyllistämistä ja itseruoskintaa

Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten kunto on viime vuosikymmeninä heikentynyt - sen osoittavat varusmiesten Cooperin-testien tulokset - ja niin aikuiset kuin lapsetkin ovat lihoneet.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että asiasta on hyvä keskustella ja pohtia ratkaisuja. Mutta Fogelholm kaipaa myös lempeämpää otetta itseruoskinnan ja syyllistämisen sijaan. Tilanne on sama kaikissa länsimaissa, eivätkä suomalaiset ole näissä tilastoissa lainkaan huonoimmasta päästä.

– Aikuisten lihavuudessa olemme kansainvälisessä vertailussa korkeintaan puolessavälissä, ja esimerkiksi lihavia aikuisia on Saksassa ja Englannissakin paljon enemmän.

Vast'ikään tehty kahdentoista maan kaupunkilaislasten vertailu puolestaan osoitti, että suomalaiset pääkaupunkiseudulla asuvat lapset olivat tutkimusaineiston hoikimpia ja kaikkein liikunnallisimpia yhdessä kenialaisten kanssa. Koulumatkoja suomalaiset lapset liikkuivat eniten, saman verran kuin kolumbialaiset.

Lähtökohdat huolestuttavan tilanteen kääntämiseen ovat siis meillä paremmat kuin monessa muussa maassa.