Laaja tutkimus: Perheen sosiaalinen asema vaikuttaa lapsen ADHD-diagnoosiin

Lapsen kotitausta vaikuttaa siihen, missä määrin hänen kouluvaikeutensa tulkitaan sairaudeksi ja hänelle määrätään ADHD-lääkitys, kertoo erittäin mittava tanskalainen tutkimus.

Ulkomaat
Keltaisia, punaisia ja sinisiä muovinumeroita vaalealla pöydällä.
Yle

Vanhempien sosiaalinen asema vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka todennäköisesti lääkärit määräävät lapselle ADHD-lääkityksen, kertoo tanskalainen tutkimus, jonka pohjana olivat yli 813 000 lapsen terveystiedot.

Vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapselle kirjoitetaan ADHD-resepti paljon useammin kuin korkeakoulusta valmistuneiden jälkeläiselle. Myös nuorten äitien lapsilla lääkitys on selvästi keskimääräistä yleisempää, samoin yksinhuoltajaperheen lapsilla tai silloin, kun jommallakummalla tai molemmilla vanhemmilla on psyykkinen sairaus.

Vaikka tutkimuksen johtaja Helle Wallach-Kildemoes Kööpenhaminan yliopistosta myöntää, että perinnöllisyydellä on vaikutusta ADHD:hen, sosiaalinen vääristymä on hänen mukaansa selvä ja huolestuttava.

– Se voi tarkoittaa, että lääkärit kirjoittavat lääkkeitä sosiaalisilla perusteilla ilman, että lapsi on sairas, hän päättelee.

Yksinhuoltajaäidin poika – ilmiselvä ADHD-tapaus?

Tutkimuksessa olivat mukana 5–17-vuotiaiden tanskalaislasten kirjatut terveystiedot tammikuusta 2010 vuoden 2011 loppuun. Kahden vuoden aikana 5,5 lasta tuhannesta sai ADHD-lääkityksen. Luku vaihteli suuresti alueittain. Enimmillään se oli 15,5 lasta tuhannesta.

Sukupuolijakauma oli kaikkialla samanlainen eli lääkitys määrättiin useammin pojille kuin tytöille, ja myös vanhempien sosiaalinen asema näkyi kaikkialla. Siellä, missä lääkkeitä määrättiin eniten, sosiaalinen ero oli suurin.

Usein diagnoosi perustuu siihen, että lapsella on vaikeuksia koulussa.

– Se ei kuitenkaan välttämättä kerro perinnöllisestä ADHD:sta, vaan siitä, ettei vanhempi oman vähäisen koulutuksensa takia pysty auttamaan läksyissä tai hän on yksinhuoltajana liian uupunut auttamaan, epäilee Wallach-Kildemoes.

Hoidetaanko lasta vai helpotetaanko koulun toimintaa?

Tutkijan päätelmä on, että ADHD-lääkityksellä hoidetaan oireita, jotta lapsen keskittymiskyky koulussa paranee. Lääkkeet aiheuttavat kuitenkin myös sivuvaikutuksia, muun muassa univaikeuksia ja mahdollisesti pituuskasvun häiriintymistä.

Lääkkeitä tulisi määrätä varoen ja niiden sijaan pohtia muita tapoja tukea kouluvaikeuksista kärsiviä lapsia ja heidän vanhempiaan, Wallach-Kildemoes sanoo tanskalaisen Videnskab-tiedesivuston haastattelussa.

– Ei voi olla miettimättä, että koulu ja yhteiskunta määrittelevät lapset sairaiksi vain siksi, että he sopisivat järjestelmään. Tulokset antavat aihetta itsetutkiskeluun, sanoo ADHD:n hoitoon erikoistunut psykiatri Niels Bilenberg, joka ei osallistunut itse tutkimukseen.

Tutkimus on julkaistu Journal of Developmental and Behavioral Pediatric (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.