Kirjallisuuden kääntäjän ahdinko: "Lapseni eivät koskaan unohda, miten paljon äiti istui tietokoneen ääressä"

Kääntäjät tienaavat vähän yli tonnin kuussa, mutta pienen palkan oletetaan kelpaavan, koska ala rinnastetaan taiteilijan työhön. Kymmenen vuoden päästä ammattikääntäjä voi kuolla sukupuuttoon, sillä käännöskirjallisuutta myydään yhä vähemmän.

kulttuuri
Laura Jänisniemi
Yle \ Ville Vaarne

Urjalassa asuva Laura Jänisniemi yritti vuosia elättää itsensä kirjallisuuden kääntäjänä. Työtä oli pakko tehdä vuorotta, jotta palkalla eli.

– Se oli ajoittain hirveää hommaa. Lapseni eivät koskaan unohda, miten paljon äiti istui tietokoneen ääressä, Jänisniemi sanoo.

Jänisniemi ajautui dekkareiden suomentajaksi, vaikka ei erityisemmin pitänyt niistä. Hän käänsi Henning Mankellin dekkareita omien sanojensa mukaan "huimaavan määrän". Jänisniemi käänsi 20 vuoden uransa aikana kaikkiaan yli sata kirjaa.

Miksi Jänismiemi valitsi huonosti palkatun alan?

– Olin kirkassilmäinen humanisti, joka halusi tehdä sitä, missä on hyvä.

Jänisniemen mielestä kirjallisuuden kääntämisen vaativuutta ei ymmärretä. Kääntäjä joutuu olemaan pitkään intensiivisessä suhteessa tekstin ja henkilöiden kanssa. Työ on eläytymistä, jota Jänisniemi vertaa näyttelijän työhön.

– Dekkareita kääntäessä joutuu viettämään paljon aikaa rasistien, psykopaattien ja naisvihaajien kanssa, hän sanoo.

Muita töitä piti etsiä

Kaksi vuotta sitten Jänisniemi päätti etsiä kääntämisen rinnalle muuta työtä. Samaan tilanteeseen ovat joutuneet monet muutkin kääntäjät.

– Kymmenen vuoden päästä ammattikääntäjä voi kuolla sukupuuttoon, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kirjallisuuden kääntäjien jaoston puheenjohtaja Heikki Karjalainen.

Karjalaisen mukaan yksin elävä kääntäjä saattaa nipin napin elättää itsensä, mutta työllä ei enää pysty elättämään perhettä. Viime vuonna kääntäjien keskiansio oli Karjalaisen esittämän arvion mukaan 1 100 euroa kuukaudessa.

Kaunokirjallisuuden kääntäjiä tiedetään olevan parisataa. Karjalaisen mukaan kääntäjien palkat eivät ole nousseet viiteentoista vuoteen.

– Myyntimäärät laskevat ja erityisesti käännöskirjallisuus on laskussa. Kotimainen kirjallisuus on se, mikä myy, Karjalainen sanoo.

Laura Jänisniemen mukaan kustantamot tiukensivat sopimusten ehtoja viisi vuotta sitten.

Suomessa alettiin silloin puhua e-kirjan tulosta. Kustantamot halusivat varautua siihen, että he saisivat e-kirjoista mahdollisimman hyvän tuoton. Kääntäjille tarjottiin Jänisniemen mukaan kehnoja korvauksia e-kirjojen myynnistä.

Uusissa ehdoissa kääntäjä luovutti kaikki oikeudet kustantamolle, jolloin kääntäjä ei voinut saada lisäkorvausta myöhemmin julkaistavasta e-kirjasta.

– Vain harva tunnettu kääntäjä onnistui neuvottelemaan itselleen paremmat ehdot, Jänisniemi sanoo.

Pitää olla hyvät suhteet ja tehdä kovasti töitä

Kirjankustantajien liitosta myönnetään, että käännöksistä maksetut palkkiot ovat pieniä. Tilanne on menossa huonompaan suuntaan, mutta ratkaisuehdotuksia ei juuri ole tarjolla.

– Kaikille kääntäjille ei riitä jatkossa töitä, sanoo kirjankustantajien liiton puheenjohtaja Reima Luoto.

Luodon mukaan Kääntäjällä pitää olla hyvät suhteet ja hänen pitää tehdä kovasti töitä. Hän muistuttaa, että alan palkkiot on perinteisesti sovittu tapauskohtaisesti. Moni kääntäjä on tehnyt työtään ikään kuin harrastuksena.

– Alalla on ihmisiä, jotka kääntävät omaksi lystikseen, mutta heidän toimeentulonsa ei ole kiinni kääntämisestä, Luoto toteaa.

Heikki Karjalaisen mukaan kääntäminen koetaankin halutuksi ammatiksi, josta ei tarvitse saada rahallista hyötyä.

– Kirjailija Antti Nylén kiteytti hyvin, että kääntäjästä on tehty taiteilija, jolle ei tarvitse maksaa mitään (siirryt toiseen palveluun), Karjalainen sanoo.

Takaisin kääntämiseen

Laura Jänisniemi työskenteli osittaisen alanvaihtonsa jälkeen eräässä EU-hankkeessa ja viimeisimpänä Urjalassa järjestettävien Pentinkulman päivien kirjallisuustapahtuman toiminnanjohtajana.

Hän teki samalla pienempiä käännöstöitä, kuten keittokirjojen ja näyttelytekstien suomentamista.

Syksyllä hänen työnsä toiminnanjohtajaan päättyy tämän vuoden osalta. Jänisniemi aikoo jatkaa kirjallisuuden kääntämistä.

– Onneksi lapset ovat jo aikuisia, joten elätän lähinnä itseni, Jänisniemi sanoo.