Paikallista kalaa on yhä vaikeampi saada ruokapöytiin

Vapaa-ajan kalastaja alkaa olla harvinainen näky. Nuoria harrastus ei juuri kiinnosta, mikä vaikeuttaa entisestään paikallisen kalan saantia ruokapöytiin.

Kotimaa
Myyjä fileoi kalaa, asiakas toisella puolen tiskiä.
Sinikka Valve haki kauppahallista kalaa grillattavaksi. Veijo Virtanen palvelee.Matti Vikman / Yle

Vuosikymmeniä kalastanut Sirpa Vuohelainen pyytää sekä verkoilla että pilkillä. Saavutuksiin lukeutuu pilkkionginnan Suomen mestaruus vuodelta 2012.

Längelmäveden kalastusalueen puheenjohtajana ja Oriveden Onkijoiden sihteerinä toimiva Vuohelainen tuntee lainsäädännön. Hän harmittelee vuoden vaihteessa voimaan tulevaa uutta kalastuslakia, joka erottaa entistä selvemmin vapaa-ajan ja kaupallisen kalastamisen.

– Kalastuksen harrastaja ei saa enää myydä kauppaan tai ravintolaan kalaa. Tämä vähentää paikallisen kalan käyttöä entisestään, Vuohelainen tuskailee.

Verkot vähentyvät

Sirpa Vuohelaisen mukaan kaupalliselta kalastajalta vaaditaan perkuu- ja kylmätilat, joiden hankkiminen ei vapaa-ajan kalastajalta onnistu. Ainoa mahdollisuus on myydä suoraan kuluttajalle, mutta tällöinkin varsin rajoitetusti.

Suomessa on yli 200 000 järveä ja ne ovat kaikki täynnä kalaa.

Aarne Lähteenmäki, kalankäsittelijä

Myös verkkojen määrää vähennetään. Jatkossa vapaa-ajan kalastaja voi käyttää korkeintaan kahdeksaa verkkoa, mitä ainakin Sirpa Vuohelainen pitää heikennyksenä.

Helppoa ei ole ammattilaisillakaan. Kaupallisia kalastajia on yhä vähemmän, mikä osaltaan vähentää paikallisen kalan tarjontaa ja nostaa hintoja.

Vuohelaisen mukaan kalastuksesta on tullut eläkeläisten harrastus, nuoremmat sukupolvet eivät kalassa juuri käy.

– Jonkun marketin kalatiskistä saattaa tiettyinä aikoina vuodesta saada paikallista kalaa, mutta ei missään tapauksessa läpi vuoden, Sirpa Vuohelainen toteaa.

Katoavaa kansanperinnettä

Aarne Lähteenmäki käsittelee ammatikseen kaloja Tampereen kauppahallissa. Hänen mukaansa kalatiskiltä löytyy myös paikallista kalaa.

– Meillä on Längelmäveden muikkua, siikaa Roineelta ja kuhaa Kulovedeltä, Lähteenmäki luettelee.

Asiakkaat kysyvät Lähteenmäen mukaan paikallista kalaa jo senkin takia, että sitä on harvassa paikassa tarjolla. Jatkossa tilanne vaikeutuu entisestään.

– Kalastus on aika katoavaa kansanperinnettä, verkolla pyytäjien keski-ikä tahtoo olla yli seitsemänkymmenen, Aarne Lähteenmäki arvioi.

– Suomessa on yli 200 000 järveä ja ne ovat kaikki täynnä kalaa, eli kotimaista kalaa kyllä olisi, itsekin aktiivisesti kalastava Lähteenmäki todistaa.

Uusi kalastuslaki saa moitteet myös Tampereen kauppahalllista. Varsinkin vapaa-ajan kalastajien myyntioikeuksien rajoittaminen harmittaa.

– Mikä sen parempaa ja tuoreempaa kalaa olisi kuin lähivesistä saadut saaliit, Lähteenmäki kysyy.

Muikku maistuu

Kauppahallin kalatisikillä vieraili melko runsaasti asiakkaita torstaina aamupäivällä. Yksi heistä oli tamperelainen Sinikka Valve.

– Olen ostamassa grillaukseen sopivaa kalaa. Kysyn mitä he suosittelevat, nähtävästi kirjolohta, Valve otaksui.

Paikalllista kalaa Sirkka Valve uskoi olevan hyvin saatavilla. Ainakin Näsijärveltä ja Pälkäneeltä tulevat muikut olivat hänelle tuttuja. Suosikkikaloihin kuuluu myös kuha.

– Joku voi sanoa, että se on mauton, mutta se on niin nopea valmistaa. Kaiken huipppu on muikku, se on paras, Sinikka Valve naurahtaa.