Talouden kriisisanakirja, Kreikka-erikoispainos

Yle Uutiset laati ensimmäisen sanakirjan eurokriisistä jo vuonna 2012. Kriisipuheita on kuunneltu nyt kolme vuotta, ja uuden sanakirjan tarve on ilmeinen. Tässä tulee toinen, Kreikkaan painottuva versio.

Ulkomaat
Graafinen esitys sahaavasta käyrästä, jonka taustalla kreikkalaisen temppelin pylväikkö.
Yle

Bail-out

Pelastuspaketti, jolla yritys tai vaikkapa valtio pelastetaan äkilliseltä kassakriisiltä ja lopulta vararikolta. Kreikan tapauksessa pelastuspaketti on EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Kreikalle antama ehdollinen laina. Kreikalle on laadittu sopeutusohjelma, jota Kreikka sitoutuu noudattamaan. Vastineeksi se saa lainaa IMF:ltä ja EU:lta matalalla korolla ja pitkällä takaisinmaksuajalla. Ks. EU-tukipaketti.

Default

Maksujen laiminlyöminen. Laiminlyönti tapahtuu, jos esimerkiksi valtio ei pysty hoitamaan maksujaan sovitusti. Kreikan tapauksessa on epäilty, että maa ei pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuistaan, jos se ei saa EU:n ja IMF:n lainoja. Kesäkuun lopulla 2015 Kreikka jätti maksamatta Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle erääntyvän 1,6 miljardin euron velkansa. IMF ei kuitenkaan virallisesti luokittele tätä defaultiksi eli maksukyvyttömyydeksi vaan sanoo, että Kreikalla on maksurästejä (arrears).

Dijsselbloem, Jeroen

Euroryhmän eli euroalueen valtiovarainministeriryhmän puheenjohtaja. Dijsselbloem on Alankomaiden valtiovarainministeri ja puoluekannaltaan sosialisti. Kreikan kriisin takia uuden puheenjohtajan valintaa lykättiin heinäkuulle 2015. Vastakkain ovat Dijsselbloem ja Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos.

EKP-maksut

Tämä ei ole millään tavalla virallinen termi. EKP-maksuilla viitataan maksuihin, joita Kreikan pitää maksaa Euroopan keskuspankille, kun maan joukkolainat erääntyvät.

ELA-rahoitus

Emergency Liquidity Assistance. Euroalueen jäsenmaan keskuspankki voi myöntää maansa pankeille hätäluottoa, jos pankit ovat tilapäisissä vaikeuksissa. Kreikan keskuspankki myöntää hätäluottoa kreikkalaisille pankeille. Hätäluoton määrää säätelee Euroopan keskuspankki. EKP on antanut Kreikan keskuspankille luvan hätärahoittaa pankkeja, koska se ei tällä hetkellä hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien lainojen vakuuksiksi. Hätärahoituksen vakuudeksi EKP hyväksyy myös heikompilaatuisia arvopapereita.

ERVM (EFSM)

Euroopan rahoituksen vakautusmekanismi on Euroopan komission ja budjetin alainen hätärahoitusohjelma, joka kerää rahaa markkinoilta käyttäen vakuutenaan Euroopan unionin budjettia. Näin kaikki 28 jäsenvaltiota ovat mukana mahdollisissa lainoissa kriisimaille. ERVM voi antaa lainaa yhteensä 60 miljardia euroa. Tästä hätärahoitusjärjestelystä on annettu hätälainoja Irlannille ja Portugalille. Nyt EU-komissio esittää, että Kreikalle annettaisiin ennen kolmannen lainaohjelman hyväksymistä siltarahoitusta ERVM-rahastosta. Komission suunnitelma on herättänyt huolta euroalueeseen kuulumattomissa maissa, varsinkin Britannian hallitus on vastustanut esitystä. Kts. ERVV ja EVM.

ERVV (EFSF)

Euroopan väliaikainen kriisirahasto on euromaiden toukokuussa 2010 perustama rahasto, joka myönsi lainaa talousongelmiin joutuneille euromaille. ERVV laski liikkeelle joukkovelkakirjoja, joiden takaajina ovat maksukykyiset eurovaltiot. ERVV on tarjonnut rahoitusta Irlannille, Portugalille ja Kreikalle. Viimeinen ERVV:n avustusohjelma oli Kreikalle ja se päättyi kesäkuun 30. päivänä tänä vuonna. ERVV ei enää myönnä uusia lainoja. Väliaikaisen kriisirahaston on korvannut Euroopan pysyvä kriisirahasto EVM eli Euroopan vakausmekanismi, josta Kreikka nyt hakee kolmatta lainaohjelmaansa. Kts. ERVM ja EVM.

Euroryhmä

Euroalueen maiden valtiovarainministerien ryhmä. Ryhmä kokoontuu yleensä kuukausittain keskustelemaan euroalueen asioista ja valmistelee päätöksiä ministerineuvoston kokoukseen. Ryhmän kokouksissa istuvat myös Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin edustajat. Puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi.

EU-tukipaketti

ks. bail-out. Kreikka on saanut EU:lta tähän mennessä kaksi tukipakettia, joiden ehtoina on ollut valtion talouden ja yhteiskunnan uudistuksia. On arvioitu, että Kreikka saattaa tarvita kolmannen tukipaketin.

EVM (ESM)

Syksyllä 2012 perustetun Euroopan pysyvän kriisirahaston (EVM) tarkoitus on turvata euroalueen rahoitusvakaus. Käytännössä EVM on euroalueen jäsenvaltioiden omistama kansainvälinen rahoituslaitos, josta voidaan myöntää lainaa talousvaikeuksiin joutuville jäsenmaille. Tukea annetaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi. EMV voi antaa lainaa enintään 500 miljardia euroa. Kreikka hakee uutta lainaohjelmaa EVM:ltä.

Grexit

Termi, joka on muodostettu sanoista Greek exit. Sillä tarkoitetaan Kreikan mahdollista eroa euroalueesta ja sen myötä mahdollisesti Euroopan unionista. Se tarkoittaisi paluuta maan kansalliseen valuuttaan drakmaan. EU-sopimusten asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, voiko euroalueesta erota.

Grexident

Termi, joka on koottu sanoista accidental Greek exit Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa Kreikka ajautuisi tilanteeseen, jossa se ei pysty suoriutumaan maksuistaan ja ajautuu vararikkoon. Silloin maa joutuisi mahdollisesti jättämään euroalueen.

Grimbo

Kreikan kriisi on saanut analyytikot kilvoittelemaan uusien muotisanojen keksimisessä. Grimbo on huhtikuussa esiin noussut termi, joka tulee sanoista Greece in limbo eli Kreikka välitilassa (tai helvetin esikartanossa). Tällä termillä kuvataan tilannetta, jossa Kreikka ajautuisi vararikkoon ja asettaisi pääomarajoitukset mutta ei jättäisi euroaluetta. Pitkittyessään tämä tilanne johtaisi Grexitiin eli Kreikan euroeroon.

IMF-tukiohjelma

Kansainvälisen valuuttarahaston hätärahoitus, jolla jäsenmaa tai muuten köyhä maa voi tasapainottaa talouttaan. Maa saa valuuttarahastolta ehdollista, halpakorkoista lainaa. Esimerkiksi Kreikka on ollut IMF:n tukiohjelmassa, mutta samaan aikaan sen on myös pitänyt maksaa IMF:lle takaisin erääntyviä lainojaan. Tiistaina 30. kesäkuuta Kreikka jätti maksamatta IMF:lle erääntyvän 1,6 miljardin euron velkasumman, minkä takia IMF ei voi jatkaa Kreikan lainoitusta. Kyseessä tiettävästi suurin yksittäinen IMF:lle maksamatta jätetty summa ja ensimmäinen kerta, kun kehittynyt talous ei kykene maksamaan velkaansa IMF:lle.

Instituutiot

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EU:n komissio ja EKP ovat kriisin aikana muodostaneet kolmikon, joka käy neuvotteluja kansainvälistä talousapua tarvitsevan maan kanssa. Aiemmin kolmikosta käytettiin nimitystä troikka, mutta Kreikan hallituksen johtavan puolueen Syrizan toiveesta nimityksestä luovuttiin aiemmin tänä vuonna. Sen jälkeen tähän kolmikkoon on viitattu termillä ”instituutiot”.

Joukkovelkakirjalaina

Bondi. Esimerkiksi valtio voi laskea liikkeeseen lainoja, joita sijoittajat voivat ostaa lainan osien myyntiä hoitavilta pankeilta. Osa joukkovelkakirjoista voidaan myydä edelleen eteenpäin niin sanotusti jälkimarkkinoille.

Kolmas lainaohjelma

Kreikan on määrä alkaa neuvotella euromaiden kanssa uudesta, kolmannesta lainaohjelmasta. Kreikan taloutta on yritetty vuodesta 2012 asti pelastaa kahdella lainaohjelmalla eli tukipaketilla, joista toinen sai keväällä neljän kuukauden jatkoajan. Kreikan ja euromaiden velkaneuvottelujen kariuduttua toinen lainaohjelma umpeutui tiistaina 30. kesäkuuta, eikä Kreikka saanut ohjelmasta vielä maksamatta olevia 7,2 miljardia.

Niputus

Bundling. Maa voi pyytää Kansainväliseltä valuuttarahastolta, että se voi niputtaa kuukauden aikana erääntyvät lainan takaisinmaksut köntäksi, joka maksetaan kuun lopussa. Sääntö on laadittu 1970-luvulla. Kreikka joutui turvautumaan niputukseen kesäkuussa 2015. Edellisen kerran sääntöä on hyödyntänyt Sambia 1980-luvulla.

SMP ja SMP-tuotot

Securities Market Programme eli arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma. Euroopan keskuspankki käynnisti vuonna 2010 ohjelman, jolla eurojärjestelmä eli euromaiden keskuspankit ostivat ensi kertaa valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Tarkoitus oli pitää lainamarkkinat pyörimässä. Pankeille kertyy lainoista tuottoja. EKP ja keskuspankit ovat luvanneet palauttaa Kreikalle tuotot, joita ne saavat Kreikan valtionlainoista. Tuottoja on palautettu miljardeja, tukiohjelmien väliarvioiden yhteydessä.

Syriza

Vasemmistopuolue Syriza sai tammikuussa murskaavan vaalivoiton Kreikan parlamenttivaaleissa. Syriza lupasi äänestäjilleen lopettavansa troikan vallan Kreikassa ja heittävänsä sen ulos maasta. Puolue vastustaa säästökuria ja leikkauksia, mikä on johtanut kahnaukseen Kreikan lainoittajien kanssa. Syriza haluaa EU:n leikkaavan Kreikan lainoja. Puolue on johtava hallituspuolue, hallituskumppanina on oikeistolainen pienpuolue Anelka.

T-bill

Treasury bill eli suomeksi valtion velkasitoumus. Valtio myy arvopapereita, joista se ei maksa korkoa. Myydessään valtio sitoutuu ostamaan lainan takaisin tietyllä summalla. Lainat ovat yleensä lyhytaikaisia, muutaman kuukauden mittaisia.

Troikka

Euroopan keskuspankin, EU-komission ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:n kolmikko, joka on valvonut kriisimaissa tukipaketin vastineeksi sovittujen säästöjen toteutumista.

Tsakalotos, Eukleides

Hollannissa syntynyt ja Oxfordin yliopistosta valmistunut 55-vuotias vasemmistolainen taloustieteilijä Eukleides Tsakalotos on toiminut huhtikuusta alkaen Kreikan pääneuvottelijana velkaneuvotteluissa. Tsakalotos nousi Kreikan valtiovarainministeriksi heinäkuun alussa, kun hänen edeltäjänsä Giánis Varoufákis erosi. 90-luvun alussa Kreikkaan palannutta Tsakalotosia pidetään neuvottelutyyliltään ja esiintymiseltään edeltäjäänsä hillitympänä mutta hänen vakaumuksensa ovat samat. Varoufákis tuli Syrizan hallitukseen puolueen ulkopuolelta, kun taas puolueen pitkäaikaisena toimijana Tsakalotosia pidetään suorastaan aivoina Syrizan talouspolitiikan takana.

Tsipras, Alexis

Alexis Tsipras on 40-vuotias Kreikan pääministeri ja vasemmistopuolue Syrizan johtaja. Tsipras nosti Syrizan pääoppositiopuolueeksi Kreikan 2012 parlamenttivaaleissa ja hallitukseen Syrizan voitettua talven 2015 parlamenttivaalit.

Tukipaketti

Ilmaus sille, kun jotakuta tuetaan suunnitelmallisen, usein moniosaisen ohjelman mukaisesti muutostilanteessa. Katso myös EU-tukipaketti, bail-out.

Varoufákis, Giánis

Kreikkalais-australialainen Giánis Varoufákis on 54-vuotias taloustieteen professori, joka toimi Kreikan valtiovarainministerinä vuoden 2015 tammikuusta heinäkuun alkuun. Räiskyvästä tyylistään tunnettu vasemmistolainen taloustieteilijä Varoufákis nimitettiin Kreikan valtiovarainministeriksi pääministeri Alexis Tsiprasin hallitukseen Syrizan voitettua vuoden 2015 parlamenttivaalit. Kreikan kansanäänestyksen jälkeen Varoufákis erosi valtiovarainministerin tehtävistä tasoittaakseen tietä neuvotteluratkaisun löytymiselle.

Väliarvio

EU:n tukipakettien ehtoina on ollut, että Kreikka uudistaa valtion taloutta ja tekee tarvittavat lainsäädännön muutokset. Vrkamiehet ovat laatineet Kreikan tukipaketista väliarvioita, joissa tarkastetaan, mitä uudistuksia Kreikka on tehnyt ja millaiset talousvaikutukset niillä on ollut. Väliarviointien perusteella euromaat ovat sitten ratkaisseet, voiko Kreikka saada edelleen lainarahaa.

Sanakirjan lähteinä on käytetty myös Suomen Pankkia, sivistyssanakirjoja, sanakirjoja, Euroopan keskuspankin nettisivuja ja kansainvälisiä talouslehtiä.

Sanakirjaa on päivitetty 8.7. ja 16.7.