Suomalainen mies saavutti luottamuksen Pohjois-Koreassa – pääsee ulkomaalaisilta kiellettyihin paikkoihin

Markku Toimela lähtee jo 26. kertaa Pohjois-Koreaan avustustyöntekijäksi. Tällä kertaa viemisinä on suomalaisia hammaslääkärituoleja. Äärimmäisen niukoissa oloissa elävillä pohjoiskorealaisilla on Toimelan mielestä erittäin kova elämisen taito.

Kotimaa
Pohjois-Korean pääkaupunki Pjonjang
Kouvolalainen Markku Toimela on jälleen lähdössä avustustyöntekijäksi Pohjois-Koreaan. Hän toimii Fidan teknisenä asiantuntijana.

Kouvolalainen Markku Toimela lähtee perjantaina jo 26. kertaa avustustyöntekijäksi sulkeutuneeseen Pohjois-Koreaan. Kuuden viikon aikana hän käy muun muassa maatiloilla tarkastamassa, miten perunoiden istutus ja varastointi ovat onnistuneet. Toimela toimii Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fidan teknisenä asiantuntijana.

Matkan tärkein projekti on kuitenkin modernin koulutuskeskuksen rakentaminen Pjongjangin yliopiston hammaslääkäriopiskelijoille. Kolme suomalaista hammaslääkärituolia ja röntgenlaitteet ovat olleet laivamatkalla jo jonkin aikaa, ja Toimela lentää perään kolmen muun avustustyöntekijän kanssa. Vesi-, viemäri ja sähkötyöt on jo tehty ja nyt on edessä laitteiden asentaminen.

– Paikalliset ovat odottaneet kohtaamista varmaan vielä enemmän kuin minä. Mutta vastaanotto on siellä aina niin lämmin, että on mukava palata, Toimela kertoo.

Pääsy yllättäviin paikkoihin

Vuosien mittaan Toimela on saavuttanut viranomaisten luottamuksen ja päässyt vierailemaan paikoissa, jotka ovat normaalisti täysin suljettuja ulkomaalaisilta. Hän on käynyt ihmisten kodeissa tarkastamassa, että ruoka-apu on varmasti mennyt perille, vieraillut maaseudulla, sairaaloissa ja päiväkodeissa. Toki tarkan valvonnan alla.

Aluksi ihmiset arastelevat vierasta ja vastaukset kuulostavat valmiiksi opetelluilta ja he ovat yllättyneitä, kun Toimela tekeekin totutusta poikkeavia kysymyksiä.

Toimela myös vaalii tarkasti saavuttamaansa luottamusta; Pohjois-Korean yksinvaltaista poliittista järjestelmää tai ihmisoikeusloukkauksia hän ei kommentoi mitenkään.

Toimela kertoo huomanneensa, että sulkeutuneessa kommunistivaltiossa on ollut pieniä merkkejä markkinatalouden sallimisesta. Pääkaupungissa on yhä enemmän pieniä kioskeja ja muita kauppiaita. Esimerkiksi kukkakauppoja näkyy katukuvassa Toimelan mukaan runsaasti.

Pohjoiskorealainen työläinen kuljettaa polkupyörää aukiolla
Markku Toimela on taltioinut pohjoiskorelaisten arkea avustustyönsä ohella vuodesta 2007 lähtien.Markku Toimela

Tällä hetkellä huolta aiheuttaa kova kuivuus, jonka vuoksi ensi talvesta on tulossa hyvin rankka tavallisille kansalaisille. Ulkomaisille avustusjärjestöille tulee jatkuvasti pyyntöjä ruoka-avusta.

– Riisipelloilla pitäisi olla nyt vettä, mutta ne halkeilevat niin, ettei sieltä tule kuin pölyä. Perunat ja maissit jäävät tosi pieniksi, joka on huolestuttavaa. Elämisen taito on kuitenkin ihmisillä todella kova. Se hämmästyttää minua aina. Kaikki mahdolliset paikat käytetään viljelyyn ja he auttavat myös toisiaan pahimman yli, kertoo Toimela.

Ei hiustenleikkuuta johtajan mallin mukaan

Pohjois-Koreasta on hyvin vaikea saada luotettavaa tietoa ja villit huhut voivat kasvaa uskomattomiin mittasuhteisiin maan sulkeutuneisuuden takia. Esimerkiksi viime vuonnaKorea Times (siirryt toiseen palveluun)-lehti kertoi, että kaikkien miesten on leikattavat hiuksensa samalla tavalla kuin maan johtaja Kim Jong-Un. Markku Toimela pyörittelee päätään.

Kyllä mä haukon happea useamman päivän ennen kuin "suometun" tarpeeksi

Markku Toimela

– Ei minun tai kenenkään muunkaan hiuksia minkään mallin mukaan leikattu. Suomesta tuli tällainen tieto minulle, mutta ei siellä kukaan tiennyt asiasta mitään. Kyllä media myös vääristelee asioita. Tai sitten olen niin tottunut, että en enää edes huomaa kaikkea.

Ennen Pohjois-Koreaa Toimela teki avustustyötä Bangladeshissa ja Mongoliassa. Sopeutuminen niukkuuteen on hänen mukaansa helpompaa kuin paluu takaisin länsimaisen yltäkylläisyyden keskelle.

– Kyllä mä haukon happea useamman päivän ennen kuin "suometun" tarpeeksi. Pohdin, että olemmeko me liian hyviä ja miksi tietyt asiat tehdään näin. Tulee mieleen esimerkiksi, miksi auton parkkeeraamisesta pitää maksaa vai onko se turhuutta, pohtii Toimela.