1. yle.fi
  2. Uutiset

Kehitysyhteistyöjärjestöt: Suomen kehitysyhteistyö laski samalle tasolle Romanian kanssa

Aamu-tv:ssä keskustelleet kehitysyhteistyöjärjestöjen edustajat ovat huolissaan rajujen leikkausten pitkäkestoisista vaikutuksista Suomen kehitysyhteistyöhön.

Kotimaan uutiset
Nainen kerää kanalasta kananmunia.
Uusi hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä rajusti. Kuva: Kirkon ulkomaanapu

Uusi hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä rajusti. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan leikkaukset on nykyisessä taloustilanteessa pakko tehdä.

– Talouden tervehtyessä päästään toivottavasti mahdollisimman pian takaisin entiselle tasolle, Toivakka sanoo aamu-tv:n haastattelussa.

Toivakka näkee leikkauksissa myös mahdollisuuden miettiä toiminnan tehostamista.

– Kun joudutaan vähän tinkimään se laittaa meidät kaikki ajattelemaan miten rahoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toivoisi ministeriltä avoimempaa keskustelua leikkauksista ja pitää tämän perusteluja välttämättömyyden pakosta rintamakarkuruutena.

– Se on ymmärrettävää, että kun on niukasti varoja, joudutaan tekemään valintoja. Valintoja tehdään kuitenkin aina joillain kriteereillä. Siitä pitäisi päästä käymään poliittista debattia olivatko ne oikeita valintoja, mutta hän on ikään kuin sulkenut sen tilan, Lappalainen sanoo.

40 prosentin leikkaukset eivät paranna työn jälkeä

Lastenoikeusjärjestö Planin ohjelmajohtaja Julia Ojanen myöntää, että toiminnassa on aina parantamisen varaa, mutta ei näe miten 40 prosentin leikkaus rahoituksesta auttaa tehostamaan työtä.

– Kun lopetetaan hankkeita ja ajetaan pitkäkestoinen, vuosia kestänyt työ suoraan seinään ei voida puhua tuloksellisuudesta. Silloin jää se sato korjaamatta työstä, jota on tähän mennessä tehty, Ojanen sanoo.

Grafiikka kehitysyhteistyön maksatuksista.
Yle Uutisgrafiikka

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo, että tehokkuutta ja laatua parantavaa työtä on järjestöissä tehty jatkuvasti. Kirkon Ulkomaanapu on kaventanut ohjelmamaiden määrän viidestäkymmenestä kahteenkymmeneen ja liittynyt kansainvälisiin laatustandardijärjestelmiin. Leikkausten takia järjestö saattaa joutua lopettamaan työn 5-7 maassa.

– Noin puolen miljoonan avunsaajan apu loppuu kuin seinään. Olisi parempi jos sitä pystyisi jotenkin tasoittamaan useammalle vuodelle, mutta ei nähtävästi pysty. Se tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset jäävät täysin heitteille. Ei kukaan muu toimija pysy ottamaan näin nopeasti vastuuta tällaisesta määrästä ihmisiä, Hemberg sanoo.

Hembergin mukaan Suomi on pudonnut kehitysyhteistyössä nyt samaan kokoluokkaan Romanian ja Bulgarian kanssa, eikä leikkausten jälkeen samalle tasolle nouseminen tapahdu yhtä helposti kuin ministeri Toivakka uskoo. Kerran lopetetun hankkeen käynnistämisessä uudelleen menee vuosia.

Keskustelussa kansalaisjärjestöjen edustajat korostivat myös leikkausten vaikutuksia pakolaistilanteen pahenemisen. Kansalaisjärjestöt toimivat monilla vaikeilla alueilla, jonne isommilla toimijoilla ei ole pääsyä.

Aamu-tv:n keskustelun jälkeen ministeri Toivakan esikunnasta otettiin yhteyttä ja pyydettiin täsmentämään Hembergin lausuntoa, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyön taso on samalla tasolla Romanian ja Bulgarian kanssa. Suomen kehitysyhteistyön osuus saattaa laskea leikkausten seurauksena 0,35 prosenttiin kansantuotteesta, Romanian ja Bulgarian osuus on Euroopan komission vuoden 2014 tietojen mukaan alle 0,1 prosenttia kansantuotteesta.

Hemberg perusteli kantaansa Suomen kuulumisesta samaan sarjaan Romanian ja Bulgarian kanssa sillä, että Suomen kehitysyhteistyörahoituksen taso on leikkausten jälkeen lähempänä Euroopan unionin uusien jäsenmaiden 0,3 prosentin tavoitetasoa kuin muita Pohjoismaita.

Lisätty klo 13.03: Ministeri Toivakan esikunta halusi kommentoida Hembergin viittausta aamu-tv:n haastattelussa. Myös Hembergiin oltiin yhteydessä asiasta.

Lue seuraavaksi