Kolmannen kauden kirous – Burundin naapuritkin takertuvat valtaan

Kun Burundi huomenna tiistaina järjestää presidentinvaalit keskellä levottomuuksia ja mielenosoituksia, myös naapurimaiden johtajat joutuvat valokeilaan. Monet Afrikan suuria järviä ympäröivistä maista ovat tienhaarassa.

Ulkomaat
Karttagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Burundissa on ollut rauhatonta siitä lähtien, kun presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti pyrkivänsä laittomalle kolmannelle kaudelle. Naapurimaa Ruandassa parlamentti on hyväksynyt perustuslain muuttamisen niin, että istuva presidentti voi vapaasti tulla valituksi kolmannellekin kaudelle.

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza on kohta istunut perustuslain sallimat kaksi kautta, mutta hän ilmoitti huhtikuussa aikovansa pyrkiä vielä kolmannellekin kaudelle. Burundissa on Nkurunzizan julistuksen jälkeen raportoitu levottomuuksista lähes päivittäin – ainakin 100 ihmistä on kuollut ja melkein 160 000 on paennut maasta.

Burundin pelätään vaipuvan takaisin sisällissodan aikaiseen kaaokseen, jos presidentin aiheuttamia levottomuuksia ei saada hillittyä.

Monet Afrikan suuria järviä ympäröivistä maista ovat nyt tienhaarassa. Useimmissa maissa presidenteillä on kahden kauden maksimiraja, mutta lakeja yritetään myös kiertää. Myös opposition pelottelu takaa saman miehen, tai ainakin puolueen, jatkuvan vallan.

Burundin naapuri Ruanda hyväksyi tiistaina muutoksen perustuslakiin, joka sallii kolmannen presidentinkauden. Toisen naapurin presidentti, Kongon demokraattinen tasavallan Joseph Kabila, yritti hänkin saada lisäaikaa muuttamalla vaalilakia. Kabila joutui kuitenkin luopumaan ajatuksesta, kun kongolaiset järjestivät valtavia mielenosoituksia lakimuutosta vastaan.

Sosiaalisen median rooliakorostettiin (siirryt toiseen palveluun)Kongossa ja nyt myös Burundin tapauksessa. Burundistaon puhuttu jopa "afrikkalaisen kevään" (siirryt toiseen palveluun)alkuna.

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza.
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza.AP Graphics Bank

Burundissa osoitetaan mieltä, naapurissa allekirjoitetaan vetoomuksia

Ruandassa monet ihmiset tukevat presidentti Paul Kagamen mahdollista kolmatta kautta, toisin kuin naapurissa Burundissa. 3,8 miljoonaa Ruandan 11,8-miljoonaisesta kansasta on allekirjoittanut vetoomuksen presidenttikausien rajoituksen poistamisesta.

Maan tiukoilla oleva oppositio on tyrmännyt perustuslain muutoksen, mutta vastarinta on kuitenkin heikentynyt opposition asianajajien luovuttua tapauksesta. Ruandan Demokraattisen vihreän puoleen mukaan asianajajat joutuivat uhatuiksi.

Burundilla ja Ruandalla on samantyyppinen lähihistoria. Molemmat maat elävät sisällissodan ja kansanmurhan jälkimainingeissa, mutta Ruandasta on nopeasti tullut yksi Afrikan mantereen nopeimmin kehittyvimmistä maista presidentti Paul Kagamen johdolla. Maan talous on kovassa kasvussa, ja Ruandan pääkaupunkia Kigalia kutsutaan usein Afrikan turvallisimmaksi ja puhtaimmaksi kaupungiksi.

Kagame on itse sanonut vastustavansa perustuslain muuttamista, mutta olevansa kuitenkin "avoin" suostuteltavaksi. Perustuslain muuttaminen vaatii vielä kansanäänestyksen.

Burundi kuuluu yhdessä Ruandan, Kenian, Tansanian ja Ugandan kanssa Itä-Afrikan maiden väliseen järjestöön EAC (East African Community). EAC on vaatinut Burundin presidentinvaalien viivyttämistä kahdella viikolla, jotta hallitus ja oppositio ehtisivät vielä yrittää päästä sopuun. Vaaleja siirrettiinkin – mutta vain viikolla.

Ruandan Presidentti Paul Kagame.
Ruandan Presidentti Paul Kagame.Gian Ehrenzeller / EPA

Pohjoisessa ja etelässä hallitsevat Museveni ja Mugabe

Suurten järvien alueella on meneillään monta valtataistelua. Alueen pohjoisosassa, Ugandassa, Yoweri Museveni on hallinnut maata vuodesta 1986 lähtien. Museveni on yrittänyt sovitella Burundin opposition ja hallituksen välejä.

– Kehotan Burundin kansaa unohtamaan menneet poliittiset erimielisyydet ja rakentamaan maansa yhtenäisyyden perustalle, 70-vuotias Museveni sanoi Burundissa. Hän on kuitenkin jättänyt maan saamatta aikaiseksi sopimusta.

Ugandassa järjestetään presidentinvaalit ensi vuonna. Museveni ilmoitti viime viikolla aloittaneensa paperityöt pystyäkseen asettumaan taas ehdolle vuoden 2016 vaaleissa.

Niin aloittivat oppositiopolitiikotkin. Kaksi heistä kuitenkin pidätettiin pari viikkoa sitten heidän valmistellessaan omia presidentinkampanjoitaan – sekä Amama Mbabazi että Kizza Besigye toivovat haastavansa Musevenin presidentinvaaleissa. Sekä Mbabazi että Besigye vapautettiin pari päivää vangitsemisen jälkeen.

Etelässä, järvialueen ulkopuolella, sijaitsee Zimbabwe, jonka valtaistuimella istuu järkkymättömästi Afrikan unionin presidentiksikin valittu 91-vuotias Robert Mugabe. Mugabe teki AU:n kokouksessa aiemmin kesällä pilkkaa (siirryt toiseen palveluun) Burundin Nkurunzizan yrityksestä tulla uudelleenvalituksi. Seitsemättä kauttaan istuva Mugabe kuitenkin myös puolusti afrikkalaisten johtajien halua pysyä ohjissa kauemmin kuin mitä laki sallii.

– Me laitamme köyden oman kaulamme ympärille sanoessamme, että johtajat saavat ainoastaan kaksi kautta, hän sanoi eteläafrikkalaisen News 24-uutissivuston mukaan.

Mugaben johtama Afrikan unioni on tuominnut Burundin vaalit ja sanonut, etteivät ne täytä vapaiden vaalien vaatimuksia. Pierre Nkurunziza puolestaan väittää vastaan ja sanoo, että koska parlamentti nimitti hänet ensimmäiselle presidentinkaudelleen, sitä ei lasketa.

Yli 30 vuotta vallassa ollut Zimbabwen presidentti Robert Mugabe lehdistötilaisuudessa pääkaupungissa Hararessa 30. heinäkuuta 2013.
Zimbabwen presidentti Robert Mugabe.Aaron Ufumeli / EPA

Presidentit kiertoon Keniassa ja Tansaniassa

Tansania ja Kenia ovat viime vuosina pyrkineet tiheämpään presidentin vaihtoon. Kenian Uhuru Kenyatta voitti vaalit vuonna 2013 ja istuu parhaillaan ensimmäistä kauttaan. Tansanian istuva presidentti on ilmoittanut, ettei hän lähde uudella kaudelle.

Kenyatta joutui tosin heti vaalien jälkeen Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n oikeuden eteen syytettynä edellisiin vaaleihin liitetyistä kuolemista. ICC kuitenkin luopui syytteistä, ja Kenyatta jatkaa maansa johtamista. Kenyatan presidenttiys voidaan nähdä osittain perintönä – hänen isänsä oli itsenäisen Kenian ensimmäinen presidentti, Jomo Kenyatta.

Kenian eteläinen naapuri Tansania valmistautuu vaaleihin lokakuussa. Toista kautta istuva presidentti Yakaya Kikwete väistyy, jättäen presidentinpallin vapaaksi. Tansaniaa on kuitenkin johtanut itsenäistymisestä lähtien samaa CCM-puoluetta edustava presidentti. Oppositiosta ei odoteta suurta vastusta lokakuun vaaleihin.

Uhuru Kenyatta.
Kenian presidentti Uhuru Kenyatta.Dai Kurokawa / EPA

Samaan aikaan muualla Afrikassa...

Suurten järvien maat eivät toki ole ainoita, joissa presidentit takertuvat kynsin hampain kiinni valtaan. Zimbabwen Mugaben lisäksi tunnetuin heistä lienee Sudanin presidentti Omar al-Bashir, joka on johtanut maata vuodesta 1989. ICC syyttää Al-Bashira sotarikoksista, ja hänestä on tehty pidätysmääräys.

Länsiafrikkalainen Burkina Faso sai viime vuonna tarpeekseen melkein 30 vuotta istuneesta presidentistään, ja Blaise Compaore syöstiin vallasta viime lokakuussa. Compaore yritti muuttaa perustuslakia voidakseen tulla uudelleen valituksi.

Burkina Fason vieressä sijaitseva Benin puolestaan näytti naapurilleen mallia – presidentti Thomas Boni Yayi ilmoitti kesän alussa, että hän väistyy vallasta toisen kauden loputtua.