Koirakaverukset Pulla ja Sulo: Lakikirjan tiukkapipoisuus ihmetyttää

Lain kylmä koura koskettaa myös koiraa monin tavoin. Lakikirjasta löytyy kymmenkunta lakia, jotka ohjaavat koiran elämää.

Kotimaa
Koiria koirapuistossa.
Yle

Helsinkiläiskoirat Pulla ja Sulo eivät tiedä eduskunnasta mitään. Lakikirjassa on kuitenkin heidän elämäänsä ohjaavia eduskuntalakeja kiusallisen paljon.

Eniten päänvaivaa Pullalle ja Sulolle – ja samalla myös heidän isännilleen – aiheuttavat nämä lait:

- Järjestyslaki (kiinnipito, yleinen koirakuri, jätökset)

- Terveydensuojelulaki (koiran hautaaminen)

- Eläinsuojelulaki (löytöeläimet, elinolot)

- Metsästyslaki (vapaanapito metsästyksessä 20.8.-28.2.)

- Rikoslaki (ihmiselle vaaralliset koirat)

- Kuntalaki (koiranomistajan vaikuttamismahdollisuudet)

- Koiraverolaki

Norminpurkutalkoot myös koiralakeihin?

Koiraväki on sitä mieltä, että hallituksen norminpurkutalkoot tulisi ulottaa myös koiralainsäädäntöön.

Koiran näkökulmasta erityisesti järjestyslaissa on paljon pöhköjä pykäliä.

Kennelliiton lakimies Marjukka Silolahti puhuu päämiehensä, staffordshirenbullterrieri Pullan puolesta.

– Enää ei saa pitää pentujakaan vapaana. Taajamassa kaikkien koirien tulee olla kytkettynä ikään katsomatta. Miten harjoittelet esimerkiksi luoksetuloa? Koiranpennun peruskoulutus on aloitettava heti, kun se kotiin tulee.

– Pennun pitäisi myös ehdottomasti saada juosta ja vipeltää, nuuskia ympäristöä sekä tarkkailla reviiriään vapaasti. Pennun on pienestä asti totuttava vieraisiin ihmisiin ja toisiin koiriin sekä haettava oma paikkansa koirien hierarkiassa.

Koiravero – Suomen ainoa harrastusvero

Koiraveroa perii Suomessa enää kaksi kuntaa – Tampere ja Helsinki. Sekin on Silolahden mielestä liikaa.

– Koiravero on muinaisjäänne, jolle ei nyky-yhteiskunnassa ole enää perustetta. Koiravero pois koko maasta! Koiraharrastus on ainoa harrastus, jota verotetaan.

– Koiraveroa ryhdyttiin keräämään 1800-luvulla. Siihen aikaan koirat levittivät vesikauhua tuotantoeläimiin. Koiraverolla korvattiin karjanpitäjille aiheutuneita vahinkoja. Tänään vesikauhuriskiä ei ole.

Miksi ovet ei aukene meille?

Kääpiöpinseri Sulon isäntä Jari Salminen arvelee, että Suloa potuttavat eniten kaikenkarvaiset järjestyslakiin perustuvat porttikiellot.

– Sulo on siro ja siisti, salonkikelpoinen. Suloa jurppii se, että hän joutuu istumaan jäisellä kadulla, kun minä käyn maitokaupassa.

– Sulo tulisi mielellään mukaani ostoksille – ja näin helteellä vilvoittelemaan ostoskeskukseen.

Sulo on iloinen koiraveronmaksaja, mutta yksi kaino toivomus silläkin on verorahojensa vastineeksi.

– Sulo ei panisi pahakseen, jos täällä koirapuistossa olisi vesipiste. Etenkin kesähelteellä jano iskee nopeasti.

Koira tekee mielenterveystyötä ja edistää kansanterveyttä

Koirat ovat kiinteä osa yhteiskuntaa. Marjukka Silolahti sanookin, että koiran on saatava olla täysivaltainen kuntalainen.

– Koiraa tulee kohdella kuten ihmistä – siten, että se on tervetullut joka paikkaan.

Silolahti muistuttaa, että koirat tekevät tärkeätä kansanterveystyötä. Ne ovat osa kolmatta sektoria. Siksi ne ansaitsevat asianmukaisen arvostuksen myös kotikuntansa päättäjien silmissä.

– Monelle yksinäiselle koira on ainoa ystävä. Jo pelkästään se, että saa hoivata jotakin, vahvistaa ihmisen mielenterveyttä.

– Vanhustenkin on suorastaan pakko nousta sängystä ylös joka päivä. Koiraa on ulkoilutettava.

Kaverikoira on nelijalkainen hoitoapulainen

Kennelliitto on kouluttanut jo 1 300 koiraa kaverikoiriksi.

– Kaverikoiratoiminta tarkoittaa sitä, että koiranohjaaja menee koiransa kanssa kouluihin, sairaaloihin, vanhusten palvelukeskuksiin ja kehitysvammalaitoksiin.

– On häkellyttävää nähdä, kuinka paljon koirat – ja myös muut eläimet – tuovat iloa ja piristystä lapsille, vanhuksille ja eri tavoin sairastaville.

– Varsinkin autistiset henkilöt, niin lapset kuin aikuisetkin, saavat paremmin kontaktin koiraan kuin ihmiseen. Sitä kautta on helppo päästä sisään myös autistin maailmaan.