Satoja vuosia vanhat ikimännyt vartioivat Suomen vanhinta luonnonpuistoa

Euroopan tiukimmin suojeltuihin luonnonpuistoihin kuuluvassa Pisavaaran luonnonpuistossa ylispuut kohoavat korkeuksiin. Puiston ikipetäjiin ei ole ihmiskäsi kajonnut satoihin vuosiin.

Kotimaa
Pisavaaran luonnonpuisto

Tervolan ja Rovaniemen rajalla sijaitseva Pisavaaran luonnonpuisto on Suomen vanhimpia. Vuonna 1938 perustettiin Pisavaaran lisäksi Mallan luonnonpuisto Käsivarressa.

Luonnonpuisto on yksi Euroopan tiukimmin suojelluista: sinne ei parane astua jalallaankaan ilman Metsähallituksen lupaa. Satoja vuosia vanhat ylispuut, käävät ja lahopuut ovat vain tutkijoiden käytössä.

Tutkijalle luonnonpuisto on aarreaitta

Pisavaaran luonnonpuisto
Minna Aula / Yle

5 000 hehtaarin puistossa on satoja vuosia vanhoja mäntyjä, ylispuita. Puiden runkojen ympärille kädet eivät riitä lähellekään.

Isoja puita, salamaniskeneitä kantoja ja lahopuita lukuunottamatta luonnonpuiston metsä näyttää tavallisen tallaajan silmissä vain metsältä. Tutkijalle luonnonpuisto on kuitenkin aarreaitta.

– Pisavaara edustaa sitä luonnonpuistolle alunperin asetettua kriteeriä. Ennen luonnonpuiston perustamistakin täällä ei oltu tehty hakkuita pitkään aikaan. Täällä on paljon uhanalaisia lajeja, listaa Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala.

Useisiin myöhemmin perustettuihin luonnonpuistoihin on rakennettu kävelyreittejä ja paikalliset saavat marjastaa ja sienestää puistoissa. Pisavaara on säilynyt koskemattomana.

Pisavaaran luonnonpuisto
Minna Aula / Yle

Metsä uudistuu itsestään. Pisavaarassa on paljon myrskytuhoja ja kävelylenkki metsässä paljastaa useita nokeentuneita kantoja. Salamat sytyttävätkin usein metsäpaloja.

– Suomen lain mukaan metsäpalot on kuitenkin sammutettava, Kulmala sanoo.

Ikimetsä hiljentää ja rauhoittaa

Pisavaara on yksi Euroopan tiukimmin suojelluista luonnonpuistoista. Metsä on tunnettu varsinkin kääpälajistostaan. Lahopuissa on kääville otolliset elinolot. Tavallisessa metsässä kääpä ei pääse menestymään, koska lahopuita ei synny.

Pisavaaran luonnonpuisto
Minna Aula / Yle

Myöskin naava on harvinainen näky talousmetsässä. Pisavaarassa puiden oksat saattavat olla täynnä naavaa, joka kertoo siitä, että ilmansaasteita ei ole lähipiirissä.

Luvanvarainen vierailu Pisavaarassa avaa silmiä: ihminen vaikuttaa luontoon todella paljon. Siksi tarvitaan luonnonpuistoja, jotta nähdään, miten luonto toimii ilman ihmisen vaikutusta.

– Luonnonpuistot on perustettu tutkijoita varten. Jonkin verran huolestuttaa se, miten paljon meillä on Suomessa uhanalaisia lajeja, Kulmala pohtii.

Hirviä metsäretkellä ei näy, eikä poroja. Sen sijaan kyykäärme heilauttaa mustikanvarpuja. Ihmiseen tottumaton metsä hiljentaa ja rauhoittaa. Se näyttää satumetsältä valtavan suurine puineen ja komeine keloineen.

14.7. klo 9:16 Lisätty maininta puiston ulottumisesta Rovaniemen puolelle.