Jari Korkki: Marshall-apua odotellessa

Nyt kun huonoja talousuutisia taas tulvii ovista ja ikkunoista, on aika hakea pelastusta historiasta – kuten niin monesti ennenkin, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.

Yle Blogit
Jari Korkki.
Jari Korkki.Lassi Seppälä / Yle

Toisen maailmansodan jälkeen kesäkuussa 1947 Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall esitteli Harvardin yliopistossa pitämässään puheessa mittavan avustuspaketin Euroopan nostamiseksi jaloilleen sodan raunioista. Seuraavien vuosien aikana Yhdysvallat lahjoitti Eurooppaan yli 13 miljardia silloista dollaria, nykyrahassa noin sata miljardia. Luontevasti tuki nimettiin Marshall-avuksi.

Myös Suomi oli luonnollisesti kiinnostunut rahoista ainakin siihen saakka, kunnes Neuvostoliitto ja sen mukana myöhemmin itäblokin muodostaneet maat kieltäytyivät avusta. Vaikeassa raossa Suomen ulkopoliittinen johto katsoi, että Suomenkaan ei vallitsevissa oloissa ollut mahdollista ottaa apua vastaan.

Kun hätä on suurin, on tietysti syytä perua kylmän sodan oloissa tehdyt paniikkiratkaisut ja viestittää Yhdysvaltoihin, että kyllä meille vastikkeeton talousapu kelpaa siinä missä Kreikallekin, sodan runtelemasta Ruotsista nyt puhumattakaan.

On vaikea arvioida, paljonko Marshall-apua olisi ollut luvassa, mutta ihan vertailukohtana mainittakoon, että sisällissotaa käynyt Kreikka vastaanotti vuosina 1948–1951 apua 376 miljoonaa dollaria eli noin kolme ja puoli miljardia nykytaalaa. Tilanpuutteen vuoksi en käy kysymään, missähän ne rahat mahtavat nyt olla.

Helposti voi laskea, että pienempikin Marshall-apu olisi kattanut valtaosan sotakorvauksista.

Samaan aikaan pieni mutta sisukas Suomi maksoi Neuvostoliitolle sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin arvosta. Arvatenkin Suomi olisi Kreikkaa pienempänä maana saanut apua aavistuksen vähemmän, mutta helposti voi laskea, että pienempikin apu olisi kattanut valtaosan sotakorvauksista.

Jos lasketaan, että Suomelle varattu summa olisi ollut vaikkapa puolet Kreikalle kanavoidusta avusta eli vajaat 200 miljoonaa dollaria – nykyrahassa noin 1,5 miljardia dollaria – siis euroissa pikkuisen vähemmän.

Koska Yhdysvallat on oletettavasti vastuullinen talousmahti, se on varmaankin vaalinut Suomelle varattua avustuspottia ja sijoittanut sen viisaasti näiden vuosikymmenten ajaksi.

Voi siis hyvinkin toivoa, että sieltä saattaisi hyvinkin irrota sen kuuluisan kestävyysvajeen täyttävä rahashekki.

Eli ei muuta kuin kursailut sikseen ja 1940-luvun lopun kieltäytymistä perumaan herrat Sipilä, Stubb ja Soini.

No niin, nyt kun tuli pantua kansakunnan talous kuntoon, on syytä vetäytyä kesälomalle. Joku muu saa hoitaa lomasäät kuntoon.

Palataan elokuussa.

Jari Korkki
kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja