Suomi lomailee, mutta pelastuslaitoksille heinäkuu on kaikkien kiireisin kuukausi

Onnettomuusriskit eivät tunne tasa-arvoa. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia asukasta kohden kuin harvaan asutulla maaseudulla.

Kotimaa
Kiirelliset tehtävät

Heinäkuu on pelastuslaitoksille vuoden kiireisintä aikaa. Vain myrskypäivät menevät tehtävämäärissä ohi.

– Se on se loma ja lämpö. Ihmisten tarkkaavaisuus ei ole ihan parhaimmillaan ja yhteiskunnan kaikki toiminnot on vähän lomalla, kiteyttää operatiivinen päällikkö Martti Honkala Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Heinäkuu on keskimäärin lämmin ja melko sateeton, minkä vuoksi maastopaloja ja helteen aiheuttamia automaattihälytyksiä on paljon. Myös loman tyhjentämien työpaikkojen ja asuntojen hälyttimet aiheuttavat tarkastustehtäviä.

Kotona palovaroitin saattaa piippailla omia aikojaan, jos patterin vaihto on unohtunut. Kun asukkaat ovat poissa, voi naapuri hermostua piipitykseen ja soittaa palokunnan paikalle.

Heinäkuulle usein osuvat rankat sateet ja kova tuuli lisäävät vahingontorjuntatehtäviä. Helteellä pelastuslaitokset kuljettavat hengityssairaita ja vanhuksia tavallista enemmän.

– Lämpimät vedet näkyvät ihmisten vesipelastustehtävien määrissä, Honkala kertoo.

Tehtävät tyypeittäin, 2014

Tehtävät Pirkanmaalla

Talouden taantuma näkyy tehtävämäärissä

Pelastuslaitosten tehtävämäärät ovat vähentyneet 2010-luvulla. Vuonna 2010 hälytystehtäviä oli 110 387 ja vuonna 2014 enää 99 074. Martti Honkala kollegoineen on huomannut, että talouden hyvä tilanne tietää pelastuslaitoksille lisää tehtäviä.

– Liikenneonnettomuuksien määrä näyttäisi noudattelevan usein talouden suhdanteita eli ihmiset liikkuvat enemmän korkeasuhdanteessa. Yhteiskunnan toimeliaisuus näkyy myös sairaankuljetusten määrissä, Honkala huomioi.

Palokuntien lähtöjen määrää on saatu vähennettyä myös valistuksella ja ennaltaehkäisyllä. Esimerkiksi turhia automaattihälytyksiä on saatu vähennettyä, kun tekniikka on kehittynyt ja toistuvista turhista käynneistä on alettu laskuttaa. Liikenneonnettomuuksia on vähentänyt muun muassa mopokortin käyttöönotto ja liikenneturvallisuustyö sekä teiden ja ajoneuvotekniikan parantuminen.

Onnettomuusriskit eivät jakaannu maantieteellisesti tasan

Vuodesta toiseen Suomen 22:sta pelastuslaitoksesta eniten tehtäviä on Pirkanmaalla. Pirkanmaa on myös asukasmäärältään Suomen toiseksi suurin pelastustustoimen alue Helsingin jälkeen. Vähiten tehtäviä mutta myös asukkaitakin on Kainuun pelastuslaitoksella.

Pirkanmaan kärkisijaa tilastoissa selittää muita pelastuslaitoksia suuremmat ensivastetehtävien määrät. Ensivastetehtävä tarkoittaa tilannetta, jossa palomiehet antavat ensiapua siihen asti, kunnes sairaankuljetusyksikkö ehtii paikalle.

Honkalan mukaan Pirkanmaan tilastopiikki selittyy melko pitkillä etäisyyksillä ja perinteellä.

– Varsinaisten sairaankuljetusyksiköiden verkossa voi olla katvealueita, minkä vuoksi ensivasteyksikkö hälytetään ehkä herkemmin kuin muualla.

Tehtävämäärät voi suhteuttaa pelastuslaitosalueen väestömäärään, jolloin kuva muodostuu toisenlaiseksi. Voit tarkastella oman alueesi tehtävämäärien suhdetta asukkaiden määrään kartan avulla. Mitä tummempi väri on, sitä enemmän alueella on tehtäviä asukasta kohden. Vuonna 2010 vertailuluku oli suurin Keski-Pohjanmaalla (26,3) ja pienin Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella (15,1). Vuonna 2014 eniten tehtäviä asukasta kohden oli Pohjois-Karjalassa (23,1). Pienin vertailuluku oli Helsingissä (13,3).

Hälytystehtävät piireittäin, asukaslukuun suhteutettuna. 2010-2014

Myös ikä, sukupuoli ja elämäntapa vaikuttavat

Onnettomuusriskit eivät tunne tasa-arvoa. Tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia asukasta kohden kuin harvaan asutulla maaseudulla.

Harvaan asutuilla seuduilla esimerkiksi tulipalojen syttymistaajuus on korkeampi kuin kaupungeissa. Kerrostaloissa on harvemmin takkoja, kun taas maaseudulla talossa tulisijoja voi olla useampia. Maatilojen sähköturvallisuudessa on havaittu puutteita ja kokemattomien kaupunkilaisten touhut loma-asunnoilla tuovat omat vaaransa.

Liikenneonnettomuudet ovat yleensä vakavampia harvaan asutulla alueella.

– Valtateillä nopeudet ovat kovia eli sitten kun kolahtaa, niin kolahtaa pahasti, Honkala sanoo.

Pelastuslaitosten alueet jaetaan eri riskiluokkiin sen mukaan miten todennäköisesti siellä tapahtuu onnettomuuksia. Esimerkiksi Pirkanmaalla korkeimman riskiluokan neliökilometrejä on 29, Helsingissä peräti 119, ja Kainuun ja Jokilaaksojen pelastustoimen alueella vain kaksi kummassakin.

Todennäköisyys joutua pelastuslaitoksen asiakkaaksi riippuu paitsi maantieteestä myös elämäntavasta ja sukupuolesta. Tämä näkyy esimerkiksi palokuolemissa. Pelastuslaitosten arkeen vaikuttaa myös se, että yhä huonokuntoisempia ihmisiä asuu kotona.

– Kohonneeseen onnettomuusriskiin liittyy korkea ikä, alkoholin käytto, fyysisen toimintakyvyn heikentyminen syystä tai toisesta ja syrjäseudulla asuminen, Honkala sanoo.

palokuolemat, 2014
Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilosta PRONTO

Yle Tampere seuraa palomestari Hanne Vänskän päivystysvuorokautta Pirkanmaan pelastuslaitoksella maanantaiaamusta tiistaiaamuun. Sosiaalisessa mediassa Vänskän työtä voi seurata tunnisteella #VÄNSKÄ24h.