Toivo Kärjen lapsuudenkodissa Laihialla soitettiin kevyttä musiikkia vain salaa

Säveltäjä Toivo Kärjen syntymän 100-vuotisjuhlavuoden merkkitapahtuma Laihialla on Kärjen säveltämien ja ennen julkaisemattomien hengellisten laulujen konsertti. Samalla ympyrä sulkeutuu. Papin poika Toivo Kärki lähti aikanaan Laihialta maailmalle harteillaan isän hartaat uratoiveet.

kulttuuri
Laihian kirkko
Toivo Kärjen lapsuuden ja nuoruuden kirkko.Elina Kaakinen / Yle

Säveltäjä ja pianisti Toivo Kärki eli lapsuus- ja nuoruusvuosiaan papin perheessä Laihialla. Säveltäjän isä Laihian seurakunnan kappalainen Frans Kärki toivoi pojastaan pappia tai kanttoria. Frans Kärjen ei ollut helppo ymmärtää ja hyväksyä Toivo Kärjen uravalintaa kevyemmän musiikin parissa.

Pastori Mertsi Saarela ymmärtää, että varsinkin vanhemmalla seurakuntaväellä oli sulattelemista, kun papin pojan kerrottiin Tampereelle lähdettyään soittavan aamuisin urkuja kirkossa ja iltaisin jazzia kapakassa.

Oppiko isä Frans koskaan hyväksymään poikansa uravalintaa?

– Joistakin lähteistä käy ilmi, että ihan vasta vanhemmiten hän tunsi tietynlaista isän ylpeyttä. Kun radiossa soi joku Toivo Kärjen kappale, niin Frans oli sanonut, että tämä on hänen poikansa säveltämä, kertoo Saarela.

Mertsi Saarela on tehnyt kirjan Laihian pitkäaikaisesta papista Frans Kärjestä. Frans Kärki toimi Laihialla kappalaisena vuosina 1926 - 1953. Kirjaa varten Saarela haastatteli lukuisia laihialaisia, joilla oli omakohtaisia muistoja arvostetusta papista. Samalla kertyi arvokasta aineistoa Toivo Kärjestä ja perheen muista lapsista sekä perheen elämästä Perälän pappilassa. Toivo Kärjelle on kirjassa omistettu oma luku.

Jazz soi pappilassa salaa

Kärjen perheen lapset olivat kaikki musikaalisia.

– Toivo Kärjen koti, Perälän pappila, oli seurakuntalaisten kohtaamispaikka. Kaikki perheen kuusi lasta saivat siellä osallistua seurakunnan elämään. Tyttäret olivat hyviä laulamaan ja pojilla oli orkesteri. Lapset esiintyivät paljon seurakunnan tilaisuuksissa, kertoo laihialainen yrittäjä Keijo Niemelä.

Niemelän isä ja Toivo Kärki olivat saman kylän poikia, he olivat koulu- ja leikkikavereita.

– Isän 50-vuotisjuhlilla Toivo Kärki kertoi, että Niemelän mäellä ei ole yhtään puuta, missä hän ei olisi käynyt linnunpesillä. Eli ihan tavallinen poika Toivo oli, vaikka musiikin palo oli jo silloin sisällä, kertoo Keijo Niemelä.

Mertsi Saarelan kirja Toivo Kärjen isästä.
Mertsi Saarelan kirja Toivo Kärjen isä Frans Kärjestä.Juha Kemppainen / Yle

Toivo Kärki soitti pianoa pienestä pitäen ja Laihian kirkon urut tulivat hänelle tutuiksi. Kärjen tiedetään aloittaneen säveltämisen jo nuorena Laihialla ollessaan. Perälän pappilassa soi välillä myös kevyt musiikki - tosin salaa. Mertsi Saarela kertoo, miten Kärjen pojat innostuivat jossakin vaiheessa kovasti jazzista ja soittelivat sitä pappilassa isän poissaollessa.

– Sujuvasti he muuttivat jazzin virreksi, kun näkivät, että Frans on tulossa kotiin.

Laihialla muistellaan Toivo Kärkeä

Vaikka Toivo Kärki ei asunut Laihialla pitkään, pidetään häntä paikkakunnan "omana poikana" ja monet ovat ylpeitä siitä, että säveltäjämestari eli tärkeitä lapsuus- ja nuoruusvuosiaan juuri Laihialla. Pirkkalassa syntynyt Toivo Kärki lähti jo varhain opintielle Tampereelle, mutta yhteydet Pohjanmaalle säilyivät. Toivo Kärki avioitui laihialaisen Tuulikki Leikkaan kanssa.

– Niin pitkään Toivo Kärki kuitenkin asui Perälässä, että kyllä se laihialaisuus paistaa läpi. Isä Frans Kärki sopi luonteensakin puolesta hyvin laihialaiseksi. Hän oli luonteltaan vaatimaton ja nuuka, pohtii Mertsi Saarela.

Saarelan mukaan sekä Frans Kärkeä että Toivo Kärkeä muistellaan Laihialla myös nuorempien keskuudessa. Tieto ja tarinat heidän elämästään ovat periytyneet sukupolvelta toiselle.

Keijo Niemelä on innoissaan siitä, että sata vuotta Toivo Kärjen syntymän jälkeen, voidaan hänen hengellistä musiikkiaan esittää Laihian kirkossa. Niemelä uskoo, että monet nykyseurakuntalaiset arvostavat sitä.

– Kirkko on varattu ja musiikkia sovitetaan parhaillaan. Marraskuun konsertissa lauluja esittämässä on kaksi kuoroa, kertoo Niemelä.

Mertsi Saarela arvelee, että tuskin kenelläkään olisi nykyisin mitään sitä vastaan, että joitakin Toivo Kärjen "maallisiakin" lauluja esitettäisiin kirkossa.

– Joskus tuntuu, että monet iskelmät ovat niinkuin virsiä, kauniita ajatuksia ja sanoja rakkaudesta. Nykypäivänä nähdään asiat toisin ja laaja-alaisemmin niin kirkossa kuin yhteyskunnassakin, pohtii Saarela.