Tappajaetanan hävitys on julmaa touhua – älä tapa vahingossa kilttiä ukkoetanaa

Espanjansiruetana tapetaan kotipuutarhoissa katkaisemalla tai pudottamalla kiehuvaan veteen. Tuholaista hävittäessä kannattaa olla tarkkana, ettei vahingossa hävitä lähes samannäköistä ukkoetanaa.

Kotimaa
Espanjansiruetana.
Espanjansiruetana.Yle

Espanjansiruetanoista eroon hankkiutuminen on kotipuutarhoissa melko helppoa, mutta inhaa.

Tappajaetanoiksikin kutsutut tuholaiset nimittäin kerätään ja tapetaan katkaisemalla tai pudottamalla kiehuvaan veteen. Keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät.

Kuolleet etanat on syytä laittaa suljettuun jäteastiaan tai haudata maahan, jotta ne eivät jää ravinnoksi lajitovereilleen.

Pidä nurmikko matalana

Useimmissa tapauksissa espanjansiruetanan leviäminen voidaan torjua melko pienin toimenpitein. Pahimmissa tapauksissa vaaditaan kuitenkin suurtenkin maamassojen käsittelyä etanakannan tuhoamiseksi.

Jos alueelta on tavattu espanjansiruetanaa, nurmikko ja piha-alueen kasvillisuus kannattaa pitää matalana ja siistinä. Näin etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Myös lehti- ja risukasat on hyvä polttaa, jolloin etanoille ei jää talvehtimispaikkoja.

Kompostien kalkitseminen on myös yksi keino torjua etanoita. Kompostin päälle ripotellaan kalkkia, joka imee etanoista veden.

Ruma jättiläinen

Espanjansiruetana on kuoriutuessaan noin sentin pituinen ja kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva, yleispiirteenä on värien likaisuus.

Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivujuovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä tai lähes mustia. Jalan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä.

Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa kotoiseen ukkoetanaan, jonka jalan alapinnan reunat ovat leveälti mustat. Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon, eikä sitä ole syytä hävittää.

Lisääntyy itsekseen

Espanjansiruetana voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Se syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita.

Etanat syövät myös eläinten raatoja, mm. kuolleita lajitovereitaan, mistä ne ovat saaneet kansanomaisen tappajaetana-nimensä.

Espanjansiruetana on kaksisukuinen eli se pystyy hedelmöittämään itse itsensä. Tämän vuoksi kanta voi lähteä uudessa paikassa kasvuun jo yhdestä munasta.

Manner-Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1994. Nyt etanaa on tavattu koko maassa sadoista eri paikoista.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriön vieraslajiesite