Kummalliset kultakiehkurat askarruttavat Tanskan arkeologeja

Kultaspiraaleilla koristellun pronssikautisen hatun täytyi olla mielettömän komea, kuin kultainen siili, maalailee Tanskan kansallismuseon kuraattori Flemming Kaul.

Ulkomaat
Tanskasta löydettyjä kultalankaspiraaleja vuosilta 900-700 e.a.a.
Tanskasta löydetyt kultalankakiehkurat ovat 2 700 vuoden takaa tai jopa vanhempia. Pisimmillään ne ovat kolmesenttisiä. Tanskan kansallismuseo

Tanskasta löytynyt kasa kultalangasta tehtyjä kiehkuroita on lyönyt arkeologit ällikällä. He pystyvät ainakin toistaiseksi vain arvailemaan, mihin tarkoitukseen muinaiset tanskalaiset muutaman sentin mittaisia spiraaleja käyttivät.

Auringon tavoin säteilevällä kullalla katsottiin olevan sen taikavoimaa.

Boeslundesta Sjellannista löytyneet pari tuhatta spiraalia ovat peräisin vuosilta 900–700 ennen ajanlaskumme alkua, arvioivat arkeologit. Ajoituksessa auttoivat löydön joukossa olleet kaksi kullattua kiinnitysneulaa.

Spiraalit on pyöritelty hyvin ohuesta, litteästä kultalangasta. Kultaa on yhteensä 200–300 grammaa.

– Ehkä ne olivat kiinni narussa, joka ommeltiin koristeeksi hattuun. Ehkä ne palmikoitiin hiuksiin. Oikeasti emme tiedä, mutta uskon, että ne koristivat korkea-arvoisen papin vaatteita, sanoo kuraattori Flemming Kaul Tanskan kansallismuseosta.

Hän arvelee, että kultahattu antoi pontta seremonioille. Aurinko oli pronssikaudella pyhistä pyhin, ja Auringon tavoin säteilevällä kullalla katsottiin olevan sen taikavoimaa.

–Hatun täytyi olla komea. Ehkä siinä kimalteli 300 kultakiehkuraa. Sehän muistutti kultaista siiliä. Mikä mieletön teknohattu, Kaul maalailee Politiken-lehdessä.

Boeslundesta on löytynyt kiloittain kultaesineitä

Spiraalit löytyivät kansallismuseon kaivauksissa kahtena ryhmänä pieneltä alueelta. Paikalla oli myös jäännöksiä puulaatikosta, jossa spiraalit olivat olleet, sekä viitteitä laatikon nahkavuorista.

Arkeologit uskovat, että maan alla Boeslundessa piilee lisää kultaesineitä.

Kultalöytö sinänsä ei ole Boeslundessa harvinainen. Maasta on aiemmin paljastunut kultaisia sormuksia, rannerenkaita ja jopa kulho. Se löytyi jo 1800-luvulla.

Tanskan kansallismuseo kutsuukin Boeslundea Pohjois-Euroopan pronssikauden kultakeskukseksi.

– Koruissa on kultaa yhteensä 3,5 kiloa, ja jos yli kilon painoinen kulho lasketaan mukaan, ei Pohjois-Euroopasta tunneta yhtä suurta pronssikautista kultalöytöä, sanoo Länsi-Sjellannin museon kuraattori Kirsten Christensen, joka osallistui kultaspiraalikaivauksiin.

Arkeologit uskovat, että maan alla piilee lisää kultaesineitä. Niinpä sekä ammatti- että harrastaja-arkeologit jatkavat etsintöjä Boeslundessa.