Satakiloinen syö pelkkää bambua – miten panda pysyy hengissä?

Jättiläispandat ovat elimistönsä perusteella lihansyöjiä. Kun ne lisäksi ovat suuria eläimiä, miten ihmeessä ne voivat elää pelkällä bambulla? Kiinalaistutkijat ratkaisivat arvoituksen.

Ulkomaat
Jättipanda.
Jättipanda syö bambunlehtiä Sichuanin maakunnassa sijaitsevassa tutkimuskeskuksessa.Michael Reynolds / EPA

Kiinalaiset tutkijat ovat selvittäneet, miten jättiläispanda, joka aikuisena on 85–125-kiloinen, voi pysyä hengissä syömällä niin vähäenergistä ruokaa kuin bambua. Sitä on pandan ruoasta 99 prosenttia. Vain prosentin verran on heinää ja hedelmiä sekä satunnaisia hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä, jos panda onnistuu sellaisia nappaamaan.

Mikään muu maailman kahdeksasta karhulajista ei ole pääravinnoltaan kasvinsyöjä, eivätkä sitä olleet myöskään pandan esivanhemmat. Niiden perintönä pandan elimistö kykenee edelleen ottamaan voimaa myös liharavinnosta.

Panda pärjää runsaalla kolmanneksella kokoistensa lajien energiantarpeesta.

Sen sijaan pandat kuitenkin syövät bambua, joka sulaa huonosti ja jota aikuinen panda tarvitsee jopa 40 kiloa päivässä energiantarpeensa tyydyttämiseksi. Se tuntuu perin kummalliselta luonnonvalinnalta.

Syyn selvittämiseksi tutkittiin vuoden ajan kolmea villiä pandaa Fopingin luonnonpuistossa Shaanxin maakunnassa ja viittä Pekingin eläintarhan asukkia. Pandojen kaulaan kiinnitettiin GPS-paikantimet liikkumisen seuraamiseksi, ulosteista tutkittiin energiankulutusta, ja hormonitasoja selvitettiin eläintarhassa otetuista verinäytteistä.

Päivämatkaksi riittää alle pari sataa metriä

Kiinan eläinlääketiellisen instituutin tutkijat ja heidän brittikollegansa havaitsivat, että pandojen energiankulutus on hitaudestaan tunnettujen kolmivarvaslaiskiaisten todella vähäistä luokkaa.

Pandojen todettiin tarvitsevan vain 38 prosenttia energiamäärästä, jonka yhtä suuret eläimet keskimäärin kuluttavat. 90-kiloiseen ihmiseen verrattuna 90-kiloinen panda pärjää puolella ihmisen päivittäisestä energiamäärästä.

Yksi syy energiatehokkuuteen on se, että laiskiaisten tavoin pandatkaan eivät ole järin liikkuvaisia. Vapaudessa niiden havaittiin lepäilevän yli puolet vuorokaudesta, ja liikkeelle lähtiessään ne etenivät keskimäärin vain 15,5 metriä tunnissa.

Paksu turkki suojelee vilulta, jota hidas aineenvaihdunta aiheuttaisi.

Toinen syy on aineenvaihduntaa hidastava äärimmäisen matala kilpirauhashormonitaso. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan yleisimmällä karhulajilla mustakarhulla taso ei ole yhtä matala edes silloin, kun karhu nukkuu talviuniaan. Tutkijat totesivatkin, että pandoilla on todennäköisesti tapahtunut kilpirauhasen toimintaan vaikuttava geenimutaatio.

Aiemmista ruumiinavauksista tiedetään, että muutoksia on tapahtunut myös aivoissa, maksassa ja munuaisissa: ne ovat suhteellisen pienet muihin karhuihin verrattuna ja vaatinevat siksi vähemmän energiaa.

– Jättiläispandojen aineenvaihdunta on kehittynyt nykyiselle hitaalle tasolleen pitkän historian aikana useiden anatomisten, fysiologisten, geneettisten ja käyttäytymiseen liittyvien muutosten ansiosta, sanoo tutkija Wei Fuwen.

Yksi asia, jonka evoluutio on pandalle antanut, on paksu turkki. Hitaan aineenvaihduntansa takia panda olisi koko ajan viluissaan, ellei turkki säilöisi sen ruumiinlämpöä, tutkijat kertovat.

Hyviä uutisia suojeluohjelmasta

Kiinan viranomaisten mukaan Lounais-Kiinassa vapaudessa elää nykyisellään runsaat 1 860 jättiläispandaa. Kiinan lisääntymiskeskuksissa ja eläintarhoissa noin 300 pandaa, ja muualla niitä on eläintarhoissa noin 50.

Kiina kertoo onnistuneensa kasvattamaan pandakantaa miltei 17 prosentilla vuosikymmenen aikana. Myös pandojen elinalue on laajentunut yli kymmenyksen luontojärjestö WWF:n tukeman ohjelman ansiosta.

Pandojen erikoisia elintapoja selvittänyt tutkimus on julkaistu tiedelehti Sciencessä (siirryt toiseen palveluun). Tuloksista kertoo artikkelissaan yksityiskohtaisesti muun muassa Sci-News-verkkosivu (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset