1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mantaa saa rapsuttaa – olettamus strutsien kärttyisyydestä ei pidä paikkaansa

Outi ja Jarmo Johansson pitävät Kouvolassa strutsitilaa. Heidän mukaansa strutsi on puolikesy ja antaa tutustuessaan silitellä ja rapsuttaa. Nokkiessaan ihmistä strutsi ei tee sitä ilkeyksissään vaan tutustumistarkoituksessa.

Kotimaan uutiset
strutsi kurkistaa kuvaajaa läheltä
Minäkö utelias...tuota kameraa vaan aattelin maistaa!Majia Tuunila / Yle

Kouvolassa Elimäellä Outi ja Jarmo Johansson vaihtoivat lehmät strutseihin noin kahdeksan vuotta sitten. Elämä strutsien kanssa on suhteellisen helppoa, ainoastaan poikasten ruokkiminen on välillä haasteellista. Ne eivät oikein välitä Suomesta saatavasta kalkkunarehusta ja Belgiasta tilattavan mieluisamman sapuskan kanssa on välillä saatavuusongelmia.

– Aikuiset strutsit ovat helppoja ja mukavia. Niitä ruokitaan kaksi kertaa päivässä muun muassa kauran jyvillä. Muuten ne kuljeksivat tarhassa tai oleskelevat sisätiloissa.

Yksi aikuisista naaraista on Manta, joka on Laurilan tilan ensimmäisiä asukkeja. Se on siinä mielessä harvinaisuus, että yleensä strutsit teurastetaan reilun vuoden ikäisinä.

– Manta pysyy meillä loppuun asti. Tosin naaraat ovat niin saman näköisiä, että pitää olla tarkkana, ettei sitä vahingossa teurasteta. Mutta tietyistä eleistä huomaamme, että siinähän se Manta vielä tepastelee, nauraa Outi Johansson.

Nokkiminen on tutustumista

Manta, kuten muutkin naaraat, antaa Johanssonien silitellä ja rapsuttaa sitä. Sarjakuvista on monelle jäänyt luulo, että strutsit ovat ärhäköitä ja aggressiivisia ja nokkivat ja potkivat.

– Kyllähän nämä nokalla tökkivät, mutta tutustumismielessä. Pahuuttaan ne eivät noki. Toki strutsi myös potkaisee, mutta vain jos se kokee olevansa uhattuna. Tottakai näiden kanssa aina pitää olla vähän varuillaan, vaikka kilttejä ovatkin. Ne ovat isoja eläimiä ja voivat olla säikähtäessään arvaamattomia, kertoo Johansson.

– Uteliaita ne ovat. Kun ihmiset tulevat katselemaan niitä, ihmettelyä riittää verkkoaidan molemmin puolin.

Sarjakuvista on saatu myös käsitys, että strutsi työntää päänsä hiekkaan pelästyessään. Johansson teilaa tuon luulon.

– Se on satua. Jos ne säikähtävät jotain, ne pin kaisevat pakoon.

Ja strutsin pinkaisu ei olekaan mitään lönköttelyä. Parhaimmillaan strutsi voi juosta seitsemääkymppiä.

Munasta moneksi päiväksi

Laurilan tilalla myydään muun muassa strutsin lihaa ja munia. Liha maistuu Outi Johanssonin mukaan hieman riistalta.

– Se on vähän kuin hirven ja naudan sekoitus.

Yhdestä strutsista lihaa saa 35-40 kiloa. Ja munasta riittää useammaksi kerraksi. Yksi strutsin muna vastaa noin kahtakymmentäviittä kananmunaa.

– Munan sisältö säilyy muutaman päivän jääkaapissa, joten sitä ei tarvitse kerralla valmistaa. Saahan siitä munakkaan moneksi aamuksi.

Viileä kesä suosii strutsia

Jos suomalaiset harmittelevat viileää kesää, strutsi monen muun eläimen tapaan nauttii siitä. Strutsi pärjää mainiosti myös talvipakkasilla.

– Ihan 30 asteen pakkasia se ei kestä, mutta muuten ei haittaa vaikka menee miinukselle. Onhan Afrikassakin öisin pakkasta. Ensilumen tullen ne ihmettelevät hetken ja lähtevät tepastelemaan lumeen.