1. yle.fi
  2. Uutiset

Elinsiirrot ennätykseen – asiantuntija luovutuskortista: "Se on edelleen tärkeä"

Jokainen suomalainen on potentiaalinen elinluovuttaja, jos ei ole vastustanut sitä eläessään. Näin todetaan viisi vuotta sitten voimaan tulleessa uudessa elinsiirtolaissa. Elinluovutuskorttia kannattaa silti edelleen pitää mukana. Asiantuntija muistuttaa, että sitä tarvitaan, koska kortti ilmaisee vainajan viimeisen tahdon selvästi.

terveys
Parhaimmillaan täytetystä elinluovutuskortista hyötyy seitsemän potilasta.YLE

Elinsiirtoja koskeva laki uudistui viitisen vuotta sitten. Lain muutoksen jälkeen jokainen suomalainen on potentiaalinen elinluovuttaja, jos ei ole vastustanut sitä elinaikanaan. Uuden lain myötä moni erillisen elinluovutuskortin hankkinut on miettinyt, että kortti on nykyään tarpeeton ja sitä ei tarvitse kantaa mukana.

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström korjaa vääriä olettamuksia ja kertoo, että elinluovutuskortilla on edelleen paikkansa.

– Kyllä se on tarpeellinen. Elinluovutuskortti kertoo luovuttajan oman tahtotilan parhaiten. Siksi se on edelleen tärkeä.

Vainajan viimeinen tahto on tärkeä selvittää, oli hänellä elinluovutuskortti tai ei. Jos vainajalla ei ole korttia, niin hänen tahtoa selvitetään omaisilta. He eivät kuitenkaan voi kieltää elinten luovuttamista omaan tahtoonsa vedoten.

– Meidän gallupit kertovat, että elinluovutuskorttien omistajista noin puolet ovat kertoneet tahtotilansa läheisille. Kaikkien pitäisi kertoa.

Lääkärit pitävät korttia erityisen tärkeänä, koska äkillisen aivokuolematilanteen sattuessa keskustelut omaisten kanssa ovat helpompia.

– Aivokuollut ihminen näyttää elävältä. Lääkärin pitää pystyä kertomaan omaisille, että heidän läheistä harkitaan elinluovuttajaksi. Kun omainen tietää, että läheinen on täyttänyt elinluovutuskortin ja haluaa luovuttaa elimensä, niin silloin prosessi pääsee nopeammin etenemään, koska viimeistä tahtoa ei tarvitse miettiä, Hörström kertoo kortin eduista.

Grafiikka elinsiirtojen määrästä
Yle Uutisgrafiikka

Sadat jonottavat uutta elintä

Elinsiirtojonossa on tällä hetkellä noin 400 potilasta. Heistä 5-10 prosenttia menehtyy vuosittain, vaikka elinsiirtoja tehtiin viime vuonna ennätysmäärä. Uuden elämän elinsiirron avulla sai 355 potilasta viime vuonna. Tämä on 70 elinsiirtoa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tämän vuoden toukokuun 21. päivään mennessä Suomessa on tehty 141 elinsiirtoa.

Elinluovutuskortti kertoo luovuttajan oman tahtotilan parhaiten.

Sari Högström

Valtaosa elinsiirtoa jonottavista menehtyy, koska heille ei ole löytynyt sopivaa elintä riittävän nopeasti. Nopeus on valttia myös potentiaalisten luovuttajien kanssa, koska he vaativat erityistä tehohoitoa, jotta sopisivat luovuttajaksi. Prosessia onkin kehitetty jouhevammaksi yhteistyössä STM:n asiantuntijoiden kanssa, jotta hoitohenkilökunta osaisi tunnistaa mahdolliset luovuttajat ajoissa.

– Jos potilasta ei hoideta ajoissa potentiaalisena elinluovuttaja, niin peli on menetetty jo siinä vaiheessa, Hörström lopettaa.

Suomessa tehdään muun muassa munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon ja haimansiirtoja. Kaikki elinsiirrot tehdään keskitetysti Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.

Lue seuraavaksi