1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Näkökulma: Suuret voivat jyrätä Suomen kannan Kreikka-tuessa

Ylen lähteiden mukaan Suomen Kreikka-kanta on tiukka. Suomen lisäksi kriittiseen rintamaan ovat liittyneet ainakin Malta, Slovenia, Slovakia ja Viro. Kuitenkaan näiden maiden vastustus ei riitä yksinään kaatamaan Kreikan kolmatta lainaohjelmaa, kirjoittaa taloustoimittaja Hannu Tikkala.

Näkökulmat
Hannu Tikkala
Hannu TikkalaDerrick Frilund / Yle

Suomi on kunnostautunut viime päivinä Brysselissä jälleen kovien talouskurivaatimustensa kanssa. Kreikalle ei anneta tukea ainakaan niillä ehdoilla, joita kriisimaa on esittänyt.

Suomi ei ole ollut täysin yksin vaatimustensa kanssa. Eilen vuodetun asiakirjan mukaan saksalaiset pitävät Kreikan uutta ehdotusta lähes samana kuin sitä, minkä maa hylkäsi ennen kansanäänestystään.

Erona on se, että aiemmin puhuttiin toisen lainaohjelman viimeisestä lainaerästä. Nyt puolestaan kolmivuotisesta lainaohjelmasta, jonka loppusumma on kymmenkertainen.

Euromaiden valtiovarainministerit ovat juuri saaneet valmiiksi vastaehdotuksen, jonka ehtoihin Kreikan parlamentinkin olisi suostuttava. Helppoa ohjelman hyväksyminen ei olisi Suomessakaan, jossa hallituspuolue perussuomalaiset on vetänyt tiukkaa eurotukilinjaa.

Kysymys kuuluukin, voitaisiinko viilattu tukipaketti hyväksyä Suomen kannasta huolimatta?

Lyhyestä vastaus kaunis – kyllä voidaan. Eri mediat ovat kertoneet, että pienistä jäsenmaista myös Malta, Slovakia, Slovenia ja Viro vastustavat kolmatta pelastusohjelmaa Kreikan esittämillä ehdoilla.

Vaikka nämä maat vastustaisivat Kreikan tukemista, suuret euromaat voivat jyrätä niiden mielipiteet. Taustalla on euromaiden perustaman rahoituslaitos Euroopan vakausmekanismi EVM:n säännöt.

Luxemburgiin rekisteröidyn yksityisen osakeyhtiön toiminta perustuu jäsenmaiden yksimielisiin päätöksiin, mutta poikkeustapauksissa enemmistö voi jyrätä pienet jäsenmaat.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mikäli Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki EKP määrittelevät, että euroalueen vakaus on uhattuna, rahoituspäätöksiä voidaan tehdä 85 prosentin määräenemmistöllä.

Päätösvalta EVM-osakeyhtiössä jakaantuu pääoma-avaimen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän maa on sijoittanut rahaa osakeyhtiöön sitä enemmän sillä on valtaa.

Suomi, Malta, Slovakia, Slovenia ja Viro käyttävät osakeyhtiössä noin 3,3 prosentin äänivaltaa. Muille jäsenmaille jää siis yli 96 prosenttia äänivallasta.

Nyt euromaat haluavat osoittaa, ettei vasemmistopuolue Syrizan taktiikka auttanut.

Vaikka Kreikan aiheuttamista vaikutuksista euroalueelle voi olla montaa mieltä, kyse on lopulta poliittisesta tulkinnasta. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo, että EKP ja komissio tekisivät tällaisen analyysin, jos suuret euromaat haluaisivat tukea Kreikkaa.

Toinen kysymys kuuluukin, haluavatko euromaat tukea Kreikkaa?

*Toisen *kysymyksen vastaukseen liittyy hallitusneuvotteluissakin toistettu käsite luottamus. Euromaiden luottamus Kreikan nykyistä hallituspuoluetta Syrizaa kohtaan on heilunut kevään ajan.

Viimeinen niitti luottamukselle tuli kesäkuussa, kun puolue ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen viimeisen lainaerään liittyneistä uudistuksista.

Vuodetussa asiakirjassa näkyy, että luottamus Kreikkaan on kortilla

Ongelmana ei niinkään ollut äänestys, vaan puolueen kampanjointi lainaehtojen vastustamisen puolesta.

Nyt euromaat haluavat osoittaa, ettei vasemmistopuolue Syrizan taktiikka auttanut. Puolue sanoi äänestyksen aikana, että ei-äänestystulos parantaisi maan neuvotteluasemaa.

Saksan neuvottelijoilta lauantaina vuodetussa asiakirjassa näkyy, että luottamus Kreikkaan on kortilla. Asiakirjassa ehdotetaan, että lainaeriä voitaisiin myöntää vasta kun uudistukset on toteutettu.

Samalla asiakirjassa sanotaan: ”Kreikan tulisi kantaa uuden EVM-ohjelman riskit. Ei euromaiden.” Asiakirjavuoto osoittaa, ettei lainanantohaluja haluta ainakaan levittää julkisuuteen.

Velkojamaidenhalua tukea Kreikkaa ei kasvata se, että pitkät neuvottelut lainaerästä ovat heikentäneet Kreikan taloustilannetta. Vielä alkuvuodesta näytti, että kolmannella lainaohjelmalla olisi autettu Kreikkaa vain maksamaan lainansa takaisin.

Veronmaksajat voivat vielä nähdä senkin ihmeen, että Suomi tukee euroryhmän viilattua tukipakettia.

Käytännössä raha olisi kulkenut EVM:ltä Kreikkaan, jolla maa olisi maksanut velkansa kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle ja EKP:lle.

Pitkät neuvottelut ovat ajaneet myös maan pankit vaikeuksiin, sillä maalle on herunut vähän ulkopuolista rahoitusta. Pankit ovat tukeneet Kreikan valtiota, jolloin niiden taseeseen on tullut paljon roskalainaksi luokiteltavia luottoja.

Troikka eli IMF, EKP ja euromaat ovat laskeneet, että kreikkalaispankkeja pitäisi pääomittaa 25 miljardilla eurolla. Tämä osaltaan lisää rahoittajien riskejä.

Tilanne Kreikka-tukipaketeissa kuitenkin elää. Suomen tiukka ja kielteinen kanta tukipaketteihin liittyy Kreikan antamaan ehdotukseen.

Veronmaksajat voivat vielä nähdä senkin ihmeen, että Suomi tukee euroryhmän viilattua tukipakettia.

Lue seuraavaksi