Upin Tiilikainen: Suomen kanta on jatkoa kireälle politiikalle

Sellainen tilanne, jossa Euroopan unioni on heikko ja hajanainen, on eduksi Venäjälle, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi.

politiikka
Teija Tiilikainen
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.Markku Ulander / Lehtikuva

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää julkisuudessa esillä ollutta Suomen Kreikka-linjaa melko samankaltaisena kuin tähänkin asti.

– Mielestäni tämä linja on ollut aika lailla samanlainen vähintään vuodesta 2011, eduskuntavaalien jälkeen, jolloin tämä eurokriisi ja nämä lainapaketit ovat olleet esillä.

– Suomi on ollut näissä kysymyksissä kriittisempi ja kriittisempi nimenomaan tätä yhteisvastuun ajatusta kohtaan kuin mitä Suomi perinteisesti on ollut EU:hun liittyvissä kysymyksissä, Tiilikainen sanoo Ylelle.

Tiilikaisen mukaan Suomen profiili Euroopan unionin jäsenmaiden kesken on ollut erihenkinen talouspoliittisessa vallanjaossa kuin muilla politiikan alueilla.

– Tämä Suomen kanta nyt tänään ja eilen on lähinnä jatkoa tälle kireämmälle politiikalle, hän sanoo ja viittaa uutisiin muun muassa siitä, ettei Suomi pidä Kreikan ehdotusta riittävänä pohjana lainaneuvottelujen aloittamiselle.

Tiilikainen arvioi, ettei Suomi ole yksin tiukan Kreikka-linjansa kanssa.

– [Sen perusteella], mitä julkisuuteen on tullut, on tullut käsitys, että siellä olisi kuitenkin tällainen ryhmä tiukempaa linjaa ajavia jäsenmaita, Saksan johdolla, ja siinä ryhmässä Suomikin olisi.

– Mikä on se joustovara, joka näillä muilla tiukkaa linjaa ajavilla mailla on, erottuuko Suomi jotenkin erityisen tiukkana siinä suhteessa, oman joustovaransa suhteen, tätä en osaa sanoa.

Tiilikainen arvioi, että perussuomalaisten läsnäolo hallituksessa voi näkyä juuri tässä asiassa eli siinä, onko Suomella jouston varaa.

Hänestä unionin ja valuuttaunionin koossa pysyminen on arvo sinänsä, mutta "ei hintaan mihin hyvänsä". Yhdenkin jäsenmaan irtautuminen valuuttaunionista avaisi spekulaatioiden mahdollisuuden, eikä unioninkaan koossa pysyminen olisi "kirkossa kuulutettua", Tiilikainen sanoo.

"Haparointi tai hajanainen toiminta ei ole hyödyksi"

Tiilikaisen mielestä Euroopan unionin yhtenäisyys ja se, että sillä olisi kyky tehdä päätöksiä ja se voisi seistä niiden takana, olisivat "äärimmäisen tärkeää" nykyisenkaltaisessa kiristyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Hän toteaa, että esimerkiksi Venäjä ajaa vahvaa suurvaltapolitiikkaa ja omia etujaan.

– Sellaisesta tilanteesta, jossa EU on heikko ja hajanainen ja omaa huonon päätöksentekokyvyn, on tietysti Venäjälle etua, Tiilikainen sanoo.

– EU:lla on aika paljon puolustettavaa myöskin omien arvojensa ja politiikkansa [suhteen] itäisen kumppanuuden alueella. EU:n yhtenäisyys juuri tänä päivänä olisi sen takia tärkeää. Kaikki haparointi tai hajanainen toiminta ei ole hyödyksi tätä kokonaistilannetta ajatellen.

Tiilikainen huomauttaa, ettei Kreikka ole EU:n ainoa kompastuskivi, vaan että esimerkiksi Britanniassa on kaavailtu kansanäänestystä maan EU-jäsenyydestä.

– Kaikki tämä luo sellaista epävarmuutta EU:n kansainvälispoliittista roolia kohtaan. [Siksi] on sinänsä ikävää, että tulee tällaisia sisäisiä ongelmia tilanteessa, jossa juuri tätä yhtenäisyyttä kaivattaisiin.