Järjestöväki Suomi-säästöistä: Heikoimmista huolehtiminen jäämässä hyväntekijöille

Kun valtio säästää hyvinvoinnista, vastuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevista näyttäisi sälyttyvän yhä enemmän hyväntekeväisyysjärjestöille, pohti järjestöväki- ja poliitikkopaneeli Suomi Areenassa.

Kotimaa
Suomi areena
Spr:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, professori Pentti Arajärvi, kehittämispäällikkö Timo Aro, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, asiantuntija Tiina Saarela ja kansanedustaja Tarja Filatov.Tiina Länkinen / Yle

Nykyhallitus painottaa hallitusohjelmassaan hyvinvointipalvelujen järjestämistä kumppanuudessa. Mainittuja kumppaneita ovat valtio, kunnat, järjestöt ja seurakunnat.

Nykyään puhutaan kansalaisyhteis- kunnasta. Jos nimitys kuvaa sitä, kenellä on vastuu, se on aikamoinen muutos.

Tiina Saarela

Maanantaina Suomi Areena -tapahtumassa tätä tulkittiin niin, että hallitus saattaa olla kaatamassa vastuuta heikoimmista huolehtimisesta enemmän hyväntekijöiden hartioille.

– Jossain vaiheessa alettiin puhua hyvinvointiyhtesikunnasta, ei enää hyvinvointivaltiosta. Nykyään puhutaan kansalaisyhteiskunnasta. Jos nämä nimitykset kuvaavat sitä, kenellä on vastuu, se on aikamoinen muutos, sanoi Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela Suomen Punaisen Ristin järjestämässä keskustelussa.

– Kolmannen sektorin rooli on perinteisesti ollut täydentävä rooli. Voidaan kysyä, onko rooli liukunut korvaavaksi. Se merkitsee perustavanlaatuista muutosta ja on vallitseva tosiasia, lisäsi Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro.

Hallitus on tekemässä tuntuvia leikkauksia muun muassa eläkeläisiltä.

– Onko hallitusohjelmassa mainittu kumppanuus hurskas toive vai onko siinä jo kerrottu tavallaan, että kun leikataan näin paljon, niin tarvitaan järjestöjen vahvaa apua? kysyi vihreiden varapuheenjohtaja ja köyhyystutkija Maria Ohisalo.

Tapaus kissakoti: Säästö vei pitkäaikaistyöttömiä

Samaan aikaan järjestökenttä taistelee keskenään rahoituksesta. Panelistit olivat hyvin samaa mieltä siitä, että järjestöihinkin yltävä palvelujen kilpailutus ei nykyisellään toimi.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov kertoi valaisevana esimerkkinä löytökissakodin tapauksen. Pitkäaikaistyöttömät saivat kissatalossa mielekästä tekemistä, kunnes kaupunki päätti kilpailuttaa löytöeläintoiminnan. Kilpailutuksen voitti yritys, ja järjestön tarjoamat tukityöpaikat olivat loppua siihen.

– Onneksi lopulta löytyi kolmas vaihtoehto. Etukäteen ei osata arvata mitä menetetään, kun painotetaan hintaa, Filatov tiivisti.

Pelkkiä euroja tuijottavat mittarit pitäisi järkeistää paitsi kilpailutuksessa, myös säästökohteita valitessa, penäsi sosiaalioikeuden professori, Lastensuojelun keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

– Tällä hetkellä emme säästä lastensuojelussa tarpeeksi. Säästäisimme sillä, että panisimme ehkäisevät palvelut kuntoon – yhden lapsen huostaanoton hinnalla saisi viidelle lapselle ehkäisevät palvelut. Mehän pannaan rahaa ihan vääriin asioihin.

Korjattu klo 21.25 Ohisalon titteli