1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Heinänteko ja marjastus kasvattavat myyräkuumeen riskiä

Erityisesti loppukesästä esiintyvään myyräkuumeeseen ei ole lääkettä. Reaktiot virustautiin ovat yksilöllisiä, oireettomasta kovaan kuumeeseen ja vatsavaivoihin. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.

Kotimaan uutiset
Myyrä
Myyräkuume tarttuu, kun ihminen hengittää pölyä, missä myyrät tai hiiret ovat kulkeneet ja virtsanneet. Ihmisestä ihmiseen tauti ei tartu.Mika Moksu / Yle

Myyräkuumetta esiintyy eniten loppukesästä, silloin kun heinänteko ja marjastus käynnistyvät. Myyräkuumeen voi sairastaa oireettomana tai oireina ovat äkillinen korkea kuume ja vatsavaivat.

– Minkäänlaista epidemiaa ei ole tällä hetkellä näkyvissä, vakuuttaa Seinäjoen keskussairaalan päivystyspoliklinikan ylilääkäri Jari Nyrhilä.

Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla myyräkuumetta esiintyy noin sata tapausta vuosittain. Nämä ovat sellaisia, jotka tulevat sairaalan tietoon.

– Myyräkuume tarttuu niin, että henkilö hengittää hengitysteiden kautta pölyä, missä myyrät tai hiiret ovat kulkeneet ja virtsanneet. Kun alkaa sadonkorjuuaika, heinäteko, viljojen puinti, perunojen nosto, sienestäminen, marjojen noukkiminen - silloin myyräkuumetta alkaa esiintyä enemmän. Halonhakkuukin saattaa välillisesti aiheuttaa myyräkuumeen, selventää Nyrhilä.

Myyräkuume ilmenee useimmiten lievässä muodossa

– Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen. Sairastuneen kanssa voi olla normaalisti tekemisissä, Nyrhilä painottaa.

Tartunnasta voi olla useita viikkoja, ennen kuin ihminen sairastuu näkyvästi myyräkuumeeseen. Tyypillistä on korkea kuume, päänsärkyä, pahoinvointia ja vatsakipua.

Myyräkuume on virustauti ja reaktio siihen on hyvin yksilöllistä.

– Suurimmalla osalla tauti ilmenee lievänä, eikä sairaalahoitoa tarvita. Rajuissa tapauksissa edes nesteen nauttiminen ei onnistu, mutta näitä on hyvin vähän, sanoo Nyrhilä.

Sairaalassa tautia hoidetaan nesteytyksellä ja kuumetta laskevilla lääkkeillä. Varsinaista lääkettä tautiin ei ole.

Lue seuraavaksi