Järjestö: Bahrain kiinnostunut rahoittamaan Helsingin suurmoskeijaa

Bahrainin kuningashuone on sitoutunut rakennushankkeen alkuvaiheen rahoitukseen, sanoo Ilari Rantakari, kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja.

Kotimaa
Nahla Hewidy ja Ilari Rantakari.
Helsinkiin suunniteltavasta suurmoskeijasta keskustelivat Aamu-tv:ssä kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari ja Nuoret muslimit ry:n aktiivi Nahla Hewidy. Aluksi nähdään ulkomaantoimittaja Erja Tuomaalan tekemä juttu maailman pohjoisimmasta moskeijasta Pohjois-Norjan Tromssasta.

Bahrainin kuningashuone on lupautunut rahoittamaan Helsinkiin suunnitellun suurmoskeijan käynnistämisvaiheen, kertoo Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari.

– Käynnistämisvaihe tarkoittaa käytännössä hankkeen valmistelutyötä sekä kansainvälistä arkkitehtikipailua, joiden kulut yhteenlaskettuina jäisivät alle miljoonan, sanoo Ilari Rantakari.

Moskeijan rakentamiseen on haettu kansainvälistä rahoitusta, sillä kotimaisen rahoituksen saaminen hankkeelle on vaikeaa. Lopullinen rahoitus on tarkoitus kasata useista kansainvälisistä lähteistä, kuitenkin siten, että hankkeen hallinnoinnista vastaisi suomalainen, vielä perustamistaan odottava säätiö.

Suurmoskeija olisi toteutuessaan Rantakarin mukaan jättimäinen, useiden kymmenien, jopa yli sadan miljoonan euron kokoluokan hanke.

– Moskeijan yhteyteen kaavaillaan palvelu- ja konferenssikeskusta, jossa olisi muun muassa uimahalli, kuntosali, toimistotilaa, terveydenhoitajan vastaanotto sekä suuret tilat vaikkapa kansainvälisten kokousten pitämiseen, Rantakari kuvailee.

Kokonaispinta-ala voisi olla Rantakarin mukaan 10 000–20 000 neliömetriä ja sopiva tontin koko puolesta hehtaarista hehtaariin.

Kyse olisi huomattavan kokoisesta maamerkistä Helsinkiin – esimerkiksi vielä suunnitteluasteella olevan Guggenheimin taidemuseon pinta-ala on noin 12 000 neliömetriä.

Vertailukohtana Guggenheim

Ilari Rantakari vertaa suurmoskeijahanketta muutoinkin Guggenheimiin. Molemmat olisivat kokoluokaltaan massiivisia rakennuksia, joiden halutaan edustavan niin sanottua vau-arkkitehtuuria ja joista toivotaan myös turistinähtävyyksiä.

– Tietenkin monitoimikeskuksen palvelut olisi suunnattu pääasiassa muslimeille, esimerkiksi uimahallissa voisi olla erilliset vuorot naisia ja lapsia varten. Mutta kokonaisuus olisi kuitenkin avoin kaikille, sanoo Ilari Rantakari.

Rakennushanke odottaa tällä hetkellä Helsingin kaupungin ratkaisua siitä, millaisen tontin kaupunki mahdollisesti osoittaa sille.

Tontin sijainnista on käyty keskusteluja muslimeja edustavien järjestöjen kanssa.

– Esillä keskusteluissa ovat olleet muun muassa Kalasatama, Hanasaari ja Keski-Pasila. Kalasatama olisi hyvä, koska suurin osa Helsingin muslimiväestöstä sijaitsee idässä. Hyvä liikenneyhteydet ovat ratkaisevat, Rantakari pohtii.

Rantakarin mukaan hankkeen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osoittaa suurmoskeijalle tontin "yleishyödylliseen tarkoitukseen", ilman kuluja.

Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen lisäksi suurmoskeijaa ja sen taustalle perustettavaa säätiötä valmistelevat Suomen muslimiliitto sekä Suomen musliminaiset.