Koe uusi yle.fi

Avohakkuut jyräävät edelleen metsänhoidossa, vaikka vaihtoehtoja olisi

Jatkuvaa metsänkasvatusta on voinut tehdä metsälain mukaan jo puolitoista vuotta. Avohakkuuton metsänkasvatus on edelleen marginaalista.

Kotimaa
Naavaa
Riina Kasurinen/Yle

Metsänomistajien kiinnostus avohakkuuttomaan metsänhoitoon on ollut laimeaa.

Vuoden 2014 alussa voimaan astunut metsälaki mahdollisti eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, jossa metsässä voi olla samanaikaisesti eri kehitysvaiheissa olevia puita. Myös jatkuvana ja avohakkuuttomana metsänkasvatuksena tunnettu metsänhoito oli edellisessä metsälaissa sallittua vain erityisperusteluin erikoiskohteissa.

Valtakunnallisesti kiinnostus jatkuvaa metsänkasvatusta kohtaan on ollut vajaan prosentin luokkaa koko hakkuupinta-alasta, selviää Suomen Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista. Eniten poiminta- ja pienaukkohakkuita on tehty Lapissa, vajaat pari prosenttia. Puolentoista vuoden aikana Itä-Suomessa poiminta- ja pienaukkohakkuita on tehty vain alle puoli prosenttia koko hakkuupinta-alasta.

Kiinnostuksen olemattomuus johtuu monista osatekijöistä

Toiseen maailmansotaan asti Suomen metsiä hoidettiin ainostaan eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Tekniikan kehittyessä tehokkaampi metsänkasvatustapa ajoi ohi. Metsäkeskuksen johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan jatkuvan metsänkasvatuksen kiinnostuksen vähäisyyteen on useita syitä.

– Tärkein lienee se, että viimeiset 70 vuotta metsiämme on hoidettu niin kutsutusti tasaikäisrakenteisesti.

Avohakkuilla hoidettuja metsiä ei saada saman tien eri-ikäisrakenteiseksi, vaan luontaiset edellytykset poiminta- ja pienaukkohakkuisiin ovat Remeksen mukaan suhteellisen vähäiset.

Ihminen ei pidä siitä, että lähiympäristö muuttuu ihmisiäksi.

Annukka Valkeapää, WWF Suomi

Sekä metsäammattilaiset että puuta ostavat yhtiöt ovat olleet nihkeitä suosittelemaan eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta. Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaativat tarkempaa suunnittelua ja erilaista osaamista esimerkiksi metsäkoneenkuljettajilta.

Myös jatkuvan metsänkasvatuksen kulut nousevat korkeammaksi puuta ostavissa metsäyhtiöissä. Tasaikäisrakenteisen metsän hoito on hioutunut vuosikymmenten saatossa taloudellisesti tehokkaimmaksi. Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan metsäammattilaiset eivät usko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hyötyihin, mutta harva heistä vastustaa jatkuvaa metsänkäyttöä.

– Metsäammattilaisilla on suuri valta vaikuttaa metsäomistajien päätöksiin, uskoo Suomen metsä- ja luonnonsuojelupolitiikasta väitellyt WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää.

Myös tutkimustieto eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta on toistaiseksi ohutta ja jatkuvaan metsänkasvatukseen on liitetty muun muassa hyönteis-, lumi- ja tuulituhoriski.

Maisemallista suunnittelua

Erityisesti luonnonsuojelujärjestöt ovat suositelleet eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta (siirryt toiseen palveluun), sillä se lisää niiden näkemyksen mukaan luonnon monimuotoisuutta verrattuna avohakkuisiin. Myös Metsäkeskuksen mielestä eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on perusteltua nimenomaan arvokkaiden luontokohteiden ja maisemallisesti herkkien alueiden lähellä.

Metsänkäyttöilmoitukset vahvistavat tätä näkemystä. Jatkuvan kasvatuksen kohteet ovat usein maisemallisessa mielessä suunniteltuja.

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on herättänyt kiinnostusta etenkin niissä metsänomistajissa, joille metsä on toissijainen tulonlähde.

Suosion uskotaan lisivän

Suomen Metsäkeskuksen Markku Remes yllättyi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kiinnostuksen vähäisyydestä. Hän uskoi kiinnostuksen nousevan muutamia prosentteja korkeammaksi. Annukka Valkeapää puolestaan pitää nihkeää alkua luonnollisena, sillä muutoksen pitäisi lähteä metsäasiantuntijoista.

Sekä Remes että Valkeapää uskovat jatkuvan metsänkasvatuksen lisäävän suosiota, vaikka se ei sovellu kaikkiin kohteisiin. Metsäomistajan käteen jäävät tulot kasvavat eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa, sillä uudistuskustannukset jäävät pois. Lisäksi monet karttavat avohakkuita maisemallisista syistä.

– Ihminen ei pidä siitä, että lähiympäristö muuttuu ihmisiäksi, Valkeapää sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu