Tuomella on energiaa selvitä toukkien hyökkäykseltä

Tuomenkehrääjäkoiden jälki on hämmentävän tehokas: tuomet näyttävät pystyyn kuolleilta, niissä ei ole lehden lehteä ja ne on verhottu runkoa myöten valkoiseen harsoon. Muutamassa viikossa puut kuitenkin osoittavat elinvoimansa ja tekevät uusia lehtiä.

Kotimaa
Tuomenkehrääjäkoin toukka roikkuu oksalla
Antti Pylväs / Yle

Tuomenkehrääjäkoiden valtaamista tuomista on tänä kesänä tehty havaintoja ympäri Suomea. Esiintymä ei ole kuitenkaan niin laaja, että voitaisiin puhua massaesiintymästä, joita tulee noin kahdeksan vuoden välein.

Tuomenkehrääjäkoi pitää lämpimistä ja kuivista kesistä. Tämän kesän lajirunsaus johtunee leudosta edellistalvesta, jolloin talvehtiminen onnistui hyvin.

Luurankomaisiksi kalutut harson peittämät tuomet herättävät kiinnostusta ja inhoa. Toukat syövät tuomista lehdet ja niiden tuottama valkoinen harso peittää puun oksat ja rungon. Kun toukkia on paljon, ne liikkuvat myös naapuripuihin ja aluskasvillisuuteen.

– Ne ovat isäntäuskollisia, eivätkä aiheuta tuhoja muissa puissa, vaikka jokunen yksilö väärään puuhun eksyisikin, Oulu kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen kertoo.

Tuomeen kasvaa pian uusia lehtiä

Ainolan puistossa Oulussa harson peittämien tuomien vieressä kasvava omenapuu on täysin vihreä ja vahingoittumaton. Viereisessä pihlajassa on yksi toukkia vilisevä harsopallo, mutta pihlajan lehdet ovat koskemattomia.

Vaikka tuomenkehrääjäkoiden tekemä tuho näyttää karmaisevalta, puu ei siitä kärsi.

– Muutaman viikon päästä tuomet alkavat pukata uutta lehteä, ja seuraavana vuonna puut ovat täysissä voimissa, sanoo Pulkkinen.

Pihlajissa ja omenapuissa esiintyvä samannäköinen harso on todennäköisemmin pihlajanmarjakoin kuin tuomenkehrääjäkoin aiheuttama.