Saunajoogaa ja lavatanssijumppaa – kuinka salien lajit syntyvät?

Joka vuosi kuntokeskuksissa ja liikuntasaleilla hikoillaan uutuuslajien tahtiin. Uutuuslajeja syntyy niin kehitystiimien hiomina kuin oivalluksestakin.

Kotimaa
Kuntosali
Tommi Parkkinen/Yle

Hyvää oloa on tavoiteltu liikuntakeskuksissa viime vuosina esimerkiksi putkirullan, Zumban, ilmajoogan, kahvakuulan, TRX:n, Chiballin, steppilautojen ja kuminauhan avulla. Osa liikuntakeskusten lajeista kohoaa hiteiksi, osa hiipuu valikoimasta vähin äänin. Jumpan tai liikuntalajin elinkaaren ennustaminen on vaikeaa.

Sats Elixia Finlandin ryhmäliikuntapäällikkö Inka Hase kertoo, että jumpissa on nähtävissä selkeästi tietyt kestohitit. Ne tavoittavat ison ryhmän ja useampia eri kohderyhmiä.

– Usein tällainen tuotekonsepti pysyy ohjelmassa pitkään. Lajin elinkaari voi olla muutama kuukausi tai 20 vuotta.

– Elinkaareen vaikuttaa myös treenityyppi ja se, kuinka monipuolinen laji on, sanoo Les Mills -kouluttaja Tiina Vainio.

Kehitystiimit hiovat lajeja

Suomessa monessa ryhmäliikuntakeskuksessa on tarjolla uusiseelantilaisyritys Les Millsin tunteja.Tunnit ovat samanlaiset kaikkialla maailmassa ja niiden vetäjinä toimivat lisenssin suorittaneet ohjaajat. Aika ajoin yhtiö lanseeraa täysin uusia ryhmäliikuntatunteja.

– Jokaisella Les Mills -ohjelmalla, eli tunnilla, on oma koreografiatiiminsä. Siihen kuuluu eri alan asiantuntijoita: on musiikista vastaavia henkilöitä, fysioterapeutteja, lääkäreitä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät viihteellisyyden päälle. Jokainen koreografiatiimi kehittää omaa ohjelmaa, Tiina Vainio avaa.

–Yleensä maailman liikunta- ja hyvinvointitrendit ohjaavat kehitystä ja sitä kautta voi syntyä kokonaan uusia ohjelmia.

Inspiraatiota uusiin lajeihin haetaan muotivirtausten lisäksi marginaalissa olleista lajeista.

– Crossfitin tyyppistä treeniä harrastivat aiemmin urheilijat ja kovassa kunnossa olevat henkilöt. Sitten crossfitistä tuli jossain määrin massojen laji. Tuli crossfit-saleja ja kuntokeskuksiinkin crossfit-treenejä. Kun marginaalissa olleesta lajista tulee massojen laji, siinä on hyvät ainekset, että siitä voi tulla Les Mills -tunti, selittää yhtiön kouluttajana työskentelevä Tiina Vainio.

Sats Elixia -ketjun tunneista omaa tuotantoa on 80-85 prosenttia. Yhtiöllä on tiimit, jotka työstävät lajeja erilaisten toimeksiantojen perusteella. Ryhmäliikuntapäällikkö Inka Hasen mukaan tuotteita suunnittelee 80 ihmistä.

– Uuden lajin tai jumpan tekeminen vie 3-6 kuukautta. Aika riippuu siitä, mikä laji on kyseessä ja mihin tarpeeseen se tulee.

Sats Elixia tilastoi ryhmäliikuntatunteja. Tilastojen avulla löydetään, mistä ihmiset kulloinkin pitävät ja mikä saa liikkeelle.

– Kun sen yhdistää siihen, mitä uutta on maailmalla, löytyy usein voittava konsepti, Hase luonnehtii.

Intohimo voi poikia uutuuslajin

Uusia liikuntalajeja syntyy myös yksittäisten ihmisten oivalluksista. Tiina Vainio kehitti saunajoogan huomatessaan, että maailmalla hiljaisuuden ympärille oli luotu erilaisia palveluja. Hän pohti, että voisiko suomalaisten hiljaiseen huoneeseen, saunaan, yhdistää yksinkertaisia joogaliikkeitä. Näin syntyi saunajooga, ja tällä hetkelllä saunajoogaohjaajia on jo yli 300.

Lavatanssijumppa sai puolestaan alkunsa Sirkku Pusan intohimosta. Kouvolan kaupungilla liikunnanohjaajana työskentelevä Sirkku Pusa kehitti jumpan, joka yhdistelee humppaa, valssia, tangoa ja latinalaisia tansseja.

– Laviksen juuret tulevat siitä, että lähdin lisäämään oman intohimoni, eli lavatanssijumpan, elementtejä ryhmäliikunnan ohjaamiseen. Kollegani kanssa huomasin, miten suosittua liikuntamuoto on.

Lavatanssijumppaa voi harrastaa tätä nykyä esimerkiksi voimisteluseuroissa, kuntokeskuksissa, tanssiseuroissa ja kuntoutuskeskuksissa. Lavatanssijumppa on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten; kyselyjä on tullut Ruotsista ja Itävallasta.