Vorssan kielen lyhyt oppimäärä – "sitä ähvää ei o eres pesuvatisa"

Vorssalaiset eivät käytä f-kirjainta, mutta tarve puolikkaisiin kirjaimiin olisi. Kieli muuttuu ja elää koko ajan, niin myös Forssassa. Huikea menestys on ollut Vorssankiäliset uutiset -palsta, joka on Facebookissa kerännyt jo yli 4 000 jäsentä. Heitä yhdistää rakkaus "vorssan kiäleen ja maaltookkiin".

ilmiöt
Tarja Lintula Vorssankiäliset uutiset -palstan ylläpitäjä
Tarja Lintula rakastaa omaa kieltään, vorssan murretta.Maarit Piri-Lahti / Yle

Kun koillismaalainen ja vorssalainen kohtaavat, löytyy paljon samaa lausumisessa ja konsonanttien tuplauksessa, mutta myös tyypillistä lounaissuomalaista lyhentämistä, mitä taas koillismaan puheessa ei ole lainkaan. Vorssankiäliset uutiset -Facebook-ryhmän ylläpitäjää Tarja Lintulaa vie eteenpäin rakkaus omaan kotikieleen vorssaan.

– Sana om muutev vappaa ja kaikki saa sannoo mitä sylki suuhun tua. Kuhan se jonkim mutkan kautta liittyy Vorssaan tai vorssalaisii, lukee ryhmän sivuilla.

Sääntö numero yksi: ei äffää

Vorssan kielestä kuulee jatkuvasti lauseen: vorssassa ei ole f-kirjainta kuin pesuvatissa. Tarja Lintulan mukaan asia on paljon kimurantimpi: ulkopuolinen kuulija luulee kuulevansa f:n forssalaisen puheessa, mutta tosiasiassa kyse on 2-3 peräkkäisestä v-kirjaimesta. Tämän lisäksi vorssalaiset tarvitsisivat puolikkaita ja neljäsosakirjaimia kokonaisten lisäksi.

– Se o iha varmaa, ettei pesuvatissa o ahvää. Se o pesuvvati tai pesuvvvati ja kuulostaa puhheesa ähvältä. Se lausuminen tullee verenperintönä. Jos sannoo vahinkosa f:n niin vorssalaisen pää alkaa savuta.

Suomalaisen elämään kuuluu ehdottomasti kahvi: vorssalaisittain pelkkä mennään kahville ei kuitenkaan riitä.

– Se on kahveelle, ja vielä pannaan mennen kahveelle, Lintula opettaa.

Vorssalaista maaltookkia

Forssalainen smalltalk on sitten ihan omanlaista. Se on tietysti "maaltookkia".

– Sille mei aina nauretaan. Se o mun lempisana. Maaltookki. Ku vorssalainen selvittää puoltuntia jottai omia juttujaas syrämen kyllyyrestä ja vartoo si lopuksi, että sais myätätuntoo, niin vastaus o kyä!

Kyä. E. O. Si. Jaa. Juu. Nii. Tiässi. Ei maar. Älä ny. Panny. Pa nyssi olle.

Tarja Lintula

– Eli siis vorssankiälesä kokonaisia lauseita ja kommenteja ovat mm. Kyä. E. O. Si. Jaa. Juu. Nii. Tiässi. Ei maar. Älä ny. Panny. Pa nyssi olle, Tarja Lintula selittää forssalaista murrerakennetta.

Vorssalaisiin pitkiin keskusteluihinkin pystyy siis osallistumaan ulkopuolisena, jos osaa sanoa "Kyä. E."

– Vorssalaiset rakastaa omaa kieltään, se on tärkeää. Kieli elää koko ajan kuten aikakin. Kieli on positiivinen vorssalainen asia. Enkä mää häppee sitä yhtää. Kun olen opiskellut muualla, ne sano, kuinka sää kehtaat puhhuu tollai... mää häppeen sua. Mutta mää e hävenny, Lintula sanoo.

Vorssankiäliset yhdistää

"Uutiset tuppaa olleen vähä vanhoja, ku Hämmeesä ollaan ja muuteski rönsyilevvii, mut ei mei 1800-lukkuu kavvemmas olla paljo päästy. Muistivirheet on sallittuja, jopa toivottuja. Mikäs sen holjempaa, ku vatvoo erestakas et oliks toi taas noiv vai näi. Pankai pitäen kivvaa si." Näin lukee Vorssankiäliset uutiset -ryhmän sivuilla, kohdassa säännöt.

Vorssankiälisten uutisten ryhmän perusti Susanna Drockila kesällä 2012 (Kurkelammäjesä, lekentaarisen Viksperin Sivan liäpeillä). Nyt jäseniä on jo 4153. Ryhmän kautta ovat tavanneet ja löytäneet toisensa useat sadat lapsuuden ystävät, sukulaiset, koulukaverit, kaverit, ystävät ja jopa kiusatut ja kiusaajat. Lintulan mukaan luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Veispuukkiryhmän kautta tiedän nyt ainakin kaksi paria, jotka päätyivät tuota kautta avio/avoliittoon

Tarja Lintula

Someyhteisöllä on todella hyvä yhteishenki, sanoo Tarja Lintula.

– Veispuukkiryhmän kautta tiedän nyt ainakin kaksi paria, jotka päätyivät tuota kautta avio/avoliittoon ja ovat tässä tilassa edelleen. Eli kieli ja vorssalaisuus yhdistää. Huhujen mukaan sitä kautta on enemmänkin suhteita syntynyt! Lintula nauraa.

– Hyvvää päivää sulle! Lintula lopettaa lyhyen oppimäärän.

Forssan kiälen alkeista käy esimerkiksi forssalaisen Jorma Harjusen 10 vuotta sitten julkaisema kaksipuolinen sanakirja Sirosäkki: suikaleita Forssan Yhtiöstä ja yhtiöläisistä ja Pylsypussi: sanoja, sanontoja ja sirpaleita Forssasta ja Forssan halmeilta.

Pylsypussi-teos on käytännössä Forssa-Suomi-sanakirja, joka sisältää yli 700 sanaa sekä 90 sanontaa ja sirpaletta forssalaisesta elämänmenosta. Holjat-tapahtuma elokuun alussa taas kokoaa Forssaan tuhansia entisiä forssalaisia, jotka ovat säilyttäneet oman puheensa.