Kalakannat tarvitsevat elvytystä rajan molemmin puolin – tavoitteena pelastaa Tuuloman lohi ja Oulangan taimen

Kuusamossa ja Venäjän puolella rajaa elävät lohi- ja taimenkannat voivat paikoin kehnosti ja kärsivät ylikalastuksesta. Niitä yritetään pelastaa muun muassa edistämällä tiedonkulkua ja viranomaisyhteistyötä maiden välillä.

luonto
Uistimeen tarttunut taimen.
Toni Pitkänen / Yle

Kuusamossa ja Venäjän puolella elävää Oulangan taimenta yritetään pelastaa vaikuttamalla rajan molemmin puolin. Myös Tuulomajoessa elävää harvinaista lohikantaa yritetään elvyttää.

Nyt ei Oulangalla varsinaisesti tutkita mitään – paitsi papereita ja mielipiteitä.

Raisa Nikula

Ulkoministeriön rahoittama, kesän alussa käynnistynyt hanke edistää rajat ylittävää tiedonkulkua ja viranomaisyhteistyötä Oulankajoen vesistön lisäksi Venäjän Kuolan niemimaalla sijaitsevalla Tuulomajoella.

– Nyt ei Oulangalla varsinaisesti tutkita mitään – paitsi papereita ja mielipiteitä. Venäjän viranomaistahojen lisäksi mukana on myös liuta venäläisiä matkailuyrittäjiä ja tutkimuslaitoksia, Rajavesistöyhteistyön kehittäminen ja kalakantojen kestävä käyttö -projektin päällikkö Raisa Nikula kertoo.

Tuuloma oli Euroopan parhaita lohijokia

Tuulomajoki ja sen latvat ovat olleet aikoinaan Euroopan parhaita Atlantin lohen kutuseutuja, Raisa Nikula kertoo.

– Jokeen rakennetut kaksi voimalaitosta ovat estäneet Atlantin lohen nousun suurimpaan osaan vesistöä.

Atlantin alkuperäinen lohi sinnittelee edelleen Tuulomajoen voimalaitosten alapuolisten kutualueiden varassa.

Stalinin 1930-luvun lopulla rakennuttamassa Ala-Tuuloman voimalaitoksessa lohiporras toimii edelleen. Ylä-Tuulomaan suomalaisten 1960-luvulla rakennuttamassa voimalaitoksessa lohiporras ei ole koskaan ollut toimiva.

– Unelma olisi, että lohi pääsisi vielä joskus nousemaan Ylä-Tuuloman voimalaitoksen ohi latvavesille, missä Atlantin lohen parhaat kutualueet olisivat, Nikula sanoo.

Myös raakut tarvitsevat lohikaloja

Tuulomajoessa elää myös raakkuja. Ne ovat enimmäkseen vanhoja, ennen voimalaitosten rakentamista syntyneitä vuosiluokkia, koska lohikalat ovat olleet vähissä voimalaitospatojen tulon jälkeen. Raakun toukat elävät kalojen kiduksissa.

Unelma olisi, että lohi pääsisi vielä joskus nousemaan Ylä-Tuuloman voimalaitoksen ohi latvavesille, missä Atlantin lohen parhaat kutualueet olisivat.

Raisa Nikula

Raisa Nikulan mukaan Atlantin lohen paluu Tuulomajoen latvavesille turvaisi myös vesistön raakkujen tulevaisuuden ja hyvän vedenlaadun. Joesta on mahdollisuus saada aivan upea kalastuskohde sekä venäläisille että suomalaisille.

– Raakut puhdistavat jokivettä hurjalla teholla ja puhdas vesi on myös arvokalojen elinehto.

Liikakalastus uhkaa jopa ajaa sukupuuttoon

Raisa Nikulan mukaan Kuusamon korkeudelle keskittyvän Oulangan rajat ylittävän taimenyhteistyön tavoitteena on saada taimenten saalismäärät kestäviksi sekä Venäjällä että Suomessa.

Suomen puolelle Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijokiin Venäjän Pääjärvestä nousevaa, geeniperimältään ainutlaatuista taimenta uhkaa jopa sukupuuttoon kuoleminen liiallisen kalastuksen vuoksi.

Venäjällä kalastusäännöksiä on uusittu tämän vuoden alussa. Nyt esimerkiksi Pääjärvellä saa vetouistella taimenta ilman erityistä lupaa.

– Tämä voi olla jopa hyvä asia, sillä viranomaiset voivat nyt keskittyä muun muassa valvomaan, kalastetaanko järvessä alamittaisia taimenia. Ja taimenen vetouistelijoiden määrää voidaan alkaa seurata ja tilastoida, kun heillä ei ole syytä paeta valvojia, Raisa Nikula sanoo.

Taimensaaliin määrät Suomen ja Venäjän puolella pitää saada tavalla tai toisella kohtuullisiksi.

Raisa Nikula

Taimenen alamitta Venäjän Pääjärvessä on 60 senttiä. Nikula kertoo, että mittaustapa kuitenkin eroaa Suomesta.

– Evän juureen mitattuna, eli jopa muutaman sentin suurempi kuin Suomessa, missä mitataan evän kärkeen.

Saaliit saatava kohtuullisiksi

Vuosina 2013–2014 toteutetussa Oulangan taimen -projektissa Suomen puolelle arvioitiin vaeltaneen vuonna 2014 noin tuhat kututaimenta.

– Taimensaaliin määrät Suomen ja Venäjän puolella pitää saada tavalla tai toisella kohtuullisiksi, Nikula sanoo.

Viime kesänä muun muassa Kiutakönkään yli siirrettiin yhdeksän Venäjän puolelta vaeltanutta kututaimenta, kun keskimäärin ylisiirtoja tehdään vuosittain 50–60. Tänä kesänä ylisiirtoja on tehty toistaiseksi puolenkymmentä.

Raisa Nikulan mukaan pienet kalamäärät voivat viitata taimenkannan surkastumiseen.

– Ainakaan Oulankajoen taimenen rauhoitusta ei voida pitää hätävarjelun liioitteluna, kun kalamäärä näyttää yhtä pieneltä kuin viime vuoden radiolähetinseurannoissa. Tosin erityisesti tänä kesänä Oulankajoen vesi on ollut poikkeuksellisen korkealla ja virtaamat kovia. Se voi vaikuttaa myös taimenen liikkumiseen, Nikula sanoo.

Korjaus 17.7. Hanke on ulkoministeriön, ei maa- ja metsätalousministeriön rahoittama.