Ydinsovun suuret seuraukset: Iranilaisille lääkkeitä, maailmalle halpaa öljyä – mutta rauhoittuuko Lähi-itä?

Historiallinen ydinsopu voi liennyttää Yhdysvaltain ja Iranin välejä, mutta Yhdysvaltain liittolaiset Lähi-idässä suhtautuvat sopimukseen jyrkän epäilevästi. Yle keräsi listan tärkeimmistä muutoksista, jotka saattavat tapahtua ydinsovun seurauksena.

Ulkomaat
Iranilaisia kosmetiikkamyymälässä Teheranissa 25. marraskuuta 2013.
Iranilaiset toivovat, että pakotteiden poistaminen elvyttäisi nopeasti taloutta. Monet iranilaiset ovat joutuneet säästämään kaikesta, kuten kauneudenhoidosta. Abedin Taherkenareh / EPA

1. Elämä helpottuu – syöpäsairaat saavat taas lääkkeitä

Iranille vuonna 2011 asetetut pakotteet lamauttivat iranilaisten lääkkeiden saannin ulkomailta. Vakavasti sairaat ihmiset ovat joutuneet selviytymään ilman lääkkeitä – jos ovat pysyneet hengissä.

– En pysty edes laskemaan, kuinka moni asiakkaistani tai kollegojeni asiakkaista on kuollut syöpään, koska meillä ei ole ollut heidän tarvitsemiaan lääkkeitä, teheranilainen apteekkari Morteza kertoo The Guardian -sanomalehdelle.

Lääkkeiden lisäksi iranilaiset odottavat, että pakoteajan jälkeen kauppa elpyy ja maahan virtaa investointeja. Talouden elpymisen toivotaan tuovan satojatuhansia työpaikkoja Iranin nuorelle väestölle.

Myös palvelualojen työntekijät odottavat, että ihmisillä olisi jälleen hieman ylimääräistä rahaa. Kosmetiikkamyymälän omistaja Marzieh kertoo the Guardianille menettäneensä kaksi kolmasosaa asiakkaistaan.

– Ihmiset haluavat näyttää hyviltä, mutta heillä ei ole jäänyt rahaa käteen vuokran sekä kaasu- ja sähkölaskujen jälkeen, Marzieh sanoo.

Iranin johto on voinut vuosikausia pitää pakotteita syntipukkina taloudelliselle kurjuudelle. Mikäli maan presidentti Hassan Rouhani ei pysty nopeasti kohentamaan iranilaisten elämää, joutuu maan johto vaikeuksiin.

Asiantuntijat epäilevät, että rahat elpyvästä öljykaupasta saattavat mennä korruptoituneiden öljypohattojen taskuihin eikä kansan hyödyksi.

 

2. Asekumppanit Isisiä vastaan?

Iranilaiset osoittivat mieltään turmelemalla Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa esittävää katumaalausta Teheranissa 29. toukokuuta 2015.
Verivihollisen symbolien tallaaminen on ollut tuttu näky Teheranissa. Kuva toukokuulta 2015. Abedin Taherkenareh / EPA

Iranin ja Yhdysvaltain vastakkainasettelu on ollut keskeinen osa Lähi-idän politiikkaa Iranin islamilaisesta vallankumouksesta lähtien 1979.

– Nyt tämä ainakin helpottaa vastakkainasettelua ja antaa potentiaalisesti mahdollisuuden yhteistyöhön Iranin kanssa, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo ja viittaa Syyrian, Irakin, Jemenin ja Afganistanin konflikteihin.

Mitenkään varmaa ei Iranin ja Yhdysvaltain liennytys ole, vaan se riippuu muun muassa siitä, vahvistuvatko Iranissa maltillisen vai jyrkän linjan kannattajat.

– Voisi kuvitella, että tämä vahvistaisi ainakin lyhyellä tähtäimellä maltillisten asemaa ja voisi maltillistaa myös Iranin ulkopolitiikkaa, professori Hannu Juusola sanoo.

Yksi mahdollisuus on äärijärjestö Isisin vastainen taistelu. Käytännössä Yhdysvallat ja Iran ovat taistelleet samalla puolella Irakissa.

– Iranin ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö Isisiä vastaan on itse asiassa ollut paljon tehokkaampaa Isisiä vastaan kuin Yhdysvaltain ja sen sunniliittolaisten, professori Juusola sanoo.

Jos Iran-sopu lieventää jännitteitä Lähi-idässä, se voi antaa Yhdysvalloilla mahdollisuuden jatkaa ulkopolitiikan painopisteen siirtämistä Aasian-Tyynenmeren alueelle presidentti Barack Obaman suunnitelmien mukaisesti.

Paljon kuitenkin riippuu siitä, nostaako pelko Iranin vahvistumisesta uusia jännitteitä Lähi-idässä.

2. Arabimaiden ja Iranin suhteet kiristyvät

Iranilaisnaiset osallistuivat Saudi-Arabian vastaiseen mielenosoitukseen Teheranissa 11. huhtikuuta 2015.
Ydinsopu saattaa kiristää entisestää Saudi-Arabian ja Iranin suhteita. Iranilaisnaiset osallistuivat mielenosoitukseen Teheranissa huhtikuussa 2015. Abedin Taherkenareh / EPA

Yhdysvallat joutuu tiivistämään diplomatiaansa Lähi-idässä, sillä sen keskeiset liittolaiset Saudi-Arabia ja Israel ovat olleet Iranin kanssa sopimisen ankarampia arvostelijoita.

Vaarana on, että Iranin ydinsopimus kiihdyttää entisestään shiialaisen Iranin ja Saudi-Arabian sekä muiden sunniarabimaiden vastakkainasettelua Lähi-idässä.

Yhdysvalloilla on täysi työ vakuuttaa liittolaisensa siitä, että sopimus Iranin kanssa ei merkitse astumista näiden varpaille. Jos sunniarabimaat kokevat joutuneensa Yhdysvaltain hylkäämiseksi, se voi radikalisoida maiden ulkopolitiikkaa.

– Yhtä tärkeä tekijä on sitten se, minkä linjan erityisesti Saudi-Arabia ja muut Persianlahden valtiot valitsevat tässä tilanteessa, eli lähtevätkö he sille linjalle, että vahvistuva Iran on suuri uhka heidän kannaltaan ja he pyrkivät myös radikalisoimaan ulkopolitiikkaansa kuten Jemenin osalta on näyttänyt, Juusola sanoo.

– Lyhyellä tähtäimellä valitettavasti todennäköisempää on se, että Iranin ja Saudi-Arabian vastakkainasettelu vahvistuu, Juusola sanoo.

Suurin ongelma voi liittyä siihen, että nämä valtiot voivat lisätä sotilaallista toimintaansa Jemenissä ja Syyriassa, mikä taas vahvistaa Iranin ja sunniblokin vastakkainasettelua.

Ydinsopimus tuo jännitystä Israelin ja Yhdysvaltain suhteisiin. Israel katsoo, että sopimus jättää Iranille edelleen mahdollisuuden valmistautua ydinaseen hankkimiseen.

– Yhdysvaltain ja Israelin suhteissa tulee olemaan jännitettä niin kauan kuin nämä nykyiset johtajat ovat vallassa vähintäänkin, professori Hannu Juusola sanoo.

Se ei toisaalta tarkoita, että Yhdysvallat olisi radikaalisti muuttamassa suhteitaan Israeliin ja Israelissa ymmärretään, että hyvät suhteet Israeliin ovat Israelin intresseissä.

4. Öljyn hinta saattaa romahtaa – bensan ei

Öljykenttä.
Larry W. Smith / EPA

Öljyn hinta saattaa laskea rajusti, kun Iranin öljy virtaa maailmanmarkkinoille pakotteiden poistamisen jälkeen. Öljynviejämaat odottavat Iranin paluuta jännittyneinä, sillä ne joutuvat todennäköisesti laskemaan jo nyt alhaalla olevaa raakaöljyn hintaa entisestään.

Öljymarkkinat kärsivät parhaillaan ylituotannosta. Öljy ei käy kaupaksi huonon taloustilanteen takia, varsinkin Aasian talouden alamäen vuoksi. Ylituotantoa on pahentanut myös Saudi-Arabia, joka on tuonut öljyä markkinoille oman asemansa parantamiseksi.

Iran pystyisi hämmentämään öljymarkkinoita välittömästi. Talouslehti Forbesin mukaan Iranilla on täpötäysissä öljyvarastoistaan arviolta 30 miljoonaa tynnyriä öljyä. Osa öljystä on varastoituna jättiläismäisiin säiliöaluksiin satamissa valmiina lähtöön.

Varastoöljyn sijaan suurempi merkitys tulee olemaan Iranin uudella öljyntuotannolla, jonka maa saa käyntiin arviolta noin 6–12 kuukaudessa. Arvioiden mukaan Iran pystyy kasvattamaan helposti öljyntuotantoaan miljoonalla tynnyrillä päivässä. Nyt se tuottaa runsaat 2,8 miljoonaa barrelia.

Iranin öljyn äkkinäistä tuloa markkinoille ei välttämättä tapahdu, sillä Iranin on ensin löydettävä öljylleen ostajat. Uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi Iran saattaa myydä öljyä muita halvemmalla. Tämä johtaisi entistä suurempaan kilpailuun varsinkin, jos maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia lähtisi mukaan alennusmyynteihin asemansa säilyttämiseksi.

Öljyn hinnanlasku ei automaattisesti vaikuta bensan hintaan. Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan bensiinin ja dieselin varastot ovat selvästi matalammalla tasolla kuin ylituotannosta pursuavat öljyvarastot.

– Välttämättä bensasta ja dieselistä ei välttämättä tule ainakaan heti sellaista ylitarjontaa kuin raakaöljystä. Tämä pitää yllä korkeaa hintatasoa. Hyvin vaikea sanoa, mihin bensiinin hintataso lähiviikkoina tai kuukausina menee, Neste Oilin Kärnä sanoo.