Diskettikuvake tietokoneessa ja luurin kuva kännykässä – vanha maailma elää digilaitteissasi

Aalto-yliopiston tutkija ja luennoitsija Harri Heikkilän mukaan digilaitteissa käytetään vanhaa korppulevykettä, pöytäkalenteria ja herätyskelloa symboleina, koska parempia vaihtoehtoja ei ole. Vanhoihin esineisiin liittyy pitkä yhteinen ymmärrys niiden käyttötarkoituksesta, joten ne ovat tehokkaita symboleja myös nykyaikana.

tekniikka
lankapuhelimen luuri
Kuva: Albumi Ky

Lankapuhelin ja sen myötä puhelimen luuri on jo kännyköiden korvaama esine, ja korppulevykkeet ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen.

Silti niitä käytetään digiajassa soittamisen ja tallentamisen symboleina. Sähköpostin ikonin esikuvaa eli kirjekuorta sentään käytetään edelleen postin lähettämiseenkin.

Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun tutkija ja luennoitsija Harri Heikkilä on perehtynyt käyttöliittymiin ja kosketusnäyttöihin. Heikkilä kertoo, että kuvakkeen täytyy perustua johonkin käsitteeseen, joka on kaikille tuttu ja vakiintunut.

– Vakiintuneet asiat ovat tietysti usein sellaisia, jotka ovat olleet olemassa kauan, hän sanoo.

Kun jokin käsite digitalisoituu, sille ei välttämättä synnykään uutta, symbolista versiota. Siksi luuri on edellleen luuri kännykän soittokuvakkeessa, ja Twitterissä uusi twiitti syntyy sulkakynäpainikkeesta.

Vakiintuneet asiat ovat tietysti usein sellaisia, jotka ovat olleet olemassa kauan.

Harri Heikkilä

Työpöytä on yhä työpöytä digitaalisenakin

Tietokoneiden graafisen käyttöliittymän alku ja juuri on työpöytä, joka aukeaa käyttäjälle koneen käynnistyttyä. Silläkin on taustansa digitalisoitumisen alkuvaiheissa.

– Ihmisillä oli 1980-luvulla varmasti hirveän vaikeaa hahmottaa sitä, mitä tapahtuu tietoteknisessä arkistohallinnan ympäristössä, Heikkilä kertoo.

Tietokoneen työpöydältä löytyvät paperit, kansiot ja roskiskin digitaalisessa muodossa.

Heikkilän mukaan tutun vertauskuvan käyttäminen auttaa hahmottamaan itseä suhteessa tietotekniikkaan.

Tosin vertauskuvat eivät aina enää vastaa todellisuutta. Harvalla on kännykän ikonin mukaista pöytäkalenteria tai puhelinvastaajaa symboloivaa kelanauhuria.

– Silti nuorikin ihminen vilkaisemalla sitä ymmärtää, että tässä tapahtuu nauhoitusta, Heikkilä sanoo.

Digiesineet eivät toimi vertauskuvina

Korppulevykkeen asema katosi tietokoneista jo vuosia sitten, eikä niitä juuri enää käytetä tiedon tallentamiseen.

Korppu kuitenkin lymyilee edelleen tekstinkäsittelyohjelmien tallentamiskuvakkeena.

Voisi ajatella, että puhelimen luuri symbolina näyttää vanhalta ja naurettavalta. Haastan suunnittelemaan paremman, korvaavan symbolin, jonka merkityksestä on tarpeeksi jaettu yhteinen käsitys.

Harri Heikkilä

Heikkilän mielestä on ongelmallista, jos symbolina käytetään jotain digiajan esinettä, kuten korppua. Sellaiset esineet muuttavat muotoaan nopeasti.

Korppulevyke ei siis ole samalla tavalla pysyvä vertauskuva kuten luuri, kirjekuori tai herätyskello. Parempaa versiota ei kuitenkaan ole helppo laatia.

– Jos minun pitäisi nyt suunnitella tallentamiselle jokin symboli, en keksisi sitä. En voi laittaa kovalevyn kuvaakaan, koska enää ei ole kovalevyjä, vaan flash driveja, Heikkilä sanoo.

On siis turha keksiä väkisin uusia symboleja tuttujen asioiden tilalle, jos sellaisia ei digitalisoituneessa maailmassa ole, kertoo Heikkilä.

– Voisi ajatella, että puhelimen luuri symbolina näyttää vanhalta ja naurettavalta. Haastan suunnittelemaan paremman, korvaavan symbolin, jonka merkityksestä on tarpeeksi jaettu yhteinen käsitys, hän toteaa.

Yhteen ikoniin Heikkilä kuitenkin keksii parannettavaa.

– Jos jotain uusisin, niin haluaisin keksiä symbolin, joka vakiintuu etsimisen symboliksi. Jättäisin suurennuslasin suurentamisen ikoniksi, koska sitähän se selkeämmin tarkoittaa, Heikkilä sanoo.