"Kun viisari värähtää, jotain tapahtuu" – vanha ilmapuntari haastaa modernin sääaseman

Sään ennustaminen ja havainnointi on aina kiinnostanut ihmistä. Konstit on monet, mutta yksi vanhimmista on ilmapuntari. Nykyaikainen sääasema sen sijaan välittää paikallista täsmätietoa digitaalisesti suoraan käyttäjälle.

sää
Vanha ilmapuntari
Tämä ilmapuntari on vuodelta 1926.Matti Myller / Yle

Kelloseppä Vesa Sironen tutkii vuonna 1926 valmistettua ilmapuntaria. Työssään hän on myynyt ja huoltanut useita vastaavia, mutta nykypäivänä esineet ovat jo keräilyharvinaisuuksia.

Siitäkin huolimatta, että esineet ovat käytännössä ikuisia.

– Suurin ongelma on, jos se putoaa lattialle. Silloin sisällä olevan kapselin muoto muuttuu, eikä osoitin enää ole oikeassa asennossa. Varaosia ei ole, joten korjaaminen on aikalailla mahdotonta.

Ilmapuntarin kalibrointi vaati puhelun lentoasemalle

Ilmapuntari on ikivanha keksintö, jolla on tarkkailtu ilmanpaineiden vaihtelua. Laitteen toimintaperiaate on yksinkertainen.

– Sisällä on tyhjiökapseli, joka ilmanpaineen mukaan kurtistuu tai pullistuu. Siitä tieto välittyy mekaanisen koneiston kautta viisariin, Sironen selittää.

Kelloseppä tutkii vanhaa ilmapuntaria.
Kelloseppä Vesa Sironen näkee ilmapuntareita nykyään enää harvoin. Matti Myller / Yle

Ilmapuntarilla ei juurikaan ennusteita ole tehty, mutta paikallisen, vallitsevan ilmanpaineen se kertoo tarkasti.

Kellosepän työssään Sironen on vuosikymmenten aikana myynyt lukuisia ilmapuntareita.

– Ne kalibroitiin aikanaan niin, että soitettiin Tikkakosken lentoasemalla, kysyttiin ilmanpaine ja puntari asetettiin takana olevasta ruuvista oikeaan asentoon. Käytännössä ilmapuntari hoitaa hommansa kertakalibroinnilla.

Nykyaikainen sääasema suoltaa täsmätietoa 

Samaan aikaan, kun kelloseppä kääntelee 90-vuotiasta ilmapuntaria, pienellä Pohjois-Päijänteen luodolla jököttävä sääasema kerää näyttöjensä ja antureidensa avulla millintarkkaa säätietoa.

Huippumoderni laite on ollut Jyväskylän Veneseuran käytössä viitisen vuotta. Se seisoo sään armoilla, kiven päällä, ympäri vuoden.

– Siinä on sadekerääjä, tuulimittari ja -osoitin, sen lisäksi siitä saadaan tietoa ilmanpaineesta, kertoo Veneseuran Petteri Weckström.

Tiedot välittyvät netiin kaikkien tarkasteltavaksi.

– Tällä saadaan hyvin paikallista tietoa vallitsevista olosuhteista ja tilastointia varten. Se palvelee veneilijöitä ja purjehtijoita.

Vesillä liikkujille tuulitiedot ovat kaikkein tärkeimpiä, ja niitä voidaan ennakoida myös ilmanpainetta seuraamalla.

– Nopeasta muutoksesta kohti matala- tai korkeapainetta voidaanpäätellä, että kovia tuulia on tulossa.

Mies ja sääasema pienellä luodolla keskellä järveä.
Petteri Weckström ja Jyväskylän Veneseuran sääasema Pohjois-Päijänteellä.Matti Myller / Yle

Havainnointi mahdollista, ennustaminen vaikeaa 

Sen pidemmälle tai tarkemmin huipputekninen sääasema, sen paremmin kuin vanha ilmapuntarikaan, ei kuitenkaan säätä osaa ennustaa.

Ilmapuntari on ikuinen, jos ei se satu hajoamaan. Päijänteen sääasemaa huolletaan sitäkin harvoin, noin kerran vuodessa.

Vesa Sirosen mukaan ilmapuntarista tietää kuitenkin yhden asian varmuudella.

– Vähän kuten muussakin elämässä: aina tapahtuu jotain, kun viisari värähtää, kelloseppä nauraa.

Lue lisää ilmanpaineista Ilmatieteen laitoksen sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Sirosta ja Weckströmiä haastatteli Terhi Pirilä-Porvali