Sattuu pottu sokkeanni lusikkaan – kainuulaiset sanonnat ovat osuvia

Sosiaalisessa mediassa on paljon erilaisia ryhmiä, jotka yhdistävät saman kiinnostuksen kohteen omaavia ihmisiä. Yksi tälläinen ryhmä on omistautunut Kainuun murteelle. Ryhmästä on apua esimerkiksi puhekielen rikastuttamiseen.

ilmiöt
Murrekirjan sivu.
Laura Tolonen / Yle

Facebookista löytyy ryhmä, joka on omistautunut Kainuun murteelle. Kainuu-Suomi sanakirja -ryhmään (siirryt toiseen palveluun) kuuluu esimerkiksi paltamolainen Anja Itkonen, joka on tehnyt ryhmään tiedoston, johon kaikki ryhmäläiset voivat lisätä kainuulaisia sanontoja (siirryt toiseen palveluun).

– Kuhmossa 80-luvulla kuulin sanonnan "Sattuu pottu sokkeanni lusikkaan", eli pöljempikin voi osua oikeaan sattumalta. Se on yksi suosikkisanonnoistani. Toinen suosikkini on "Ei heitä kummat kuulumasta". Sitä voi käyttää, kun päivittelee tai ihmettelee jotain.

– Kainuulaiset sanonnat ovat osuvia, niillä voi yksinkertaisesti kertoa jonkin asian, Itkonen jatkaa.

Murteet ovat kiinnostaneet Itkosta jo pitkään. 70-luvulla yliopistossa suomen kieltä opiskellut Itkonen teki pienimuotoisen murretutkielman paltamolaisista verbimuodoista, jossa hän analysoi paikallisten käyttämiä murreverbejä.

– Kainuun murre ei ole samalla tavalla hupaisan kuuloista kuin Savon murre tai ylpeän kuuloista, kuten pohjalaiset murteet. Kainuun murre on maanläheistä; tarkoituksena ei ole huvittaa ketään, vaan sanoa asia.

Murresanat tuovat esiin muistoja

Sosiaalisessa mediassa toimivan ryhmän merkitys on Anja Itkosen mukaan moninainen. Aktiivisesti toimivassa ryhmässä on ihmisiä niin Kainuusta, muualta Suomesta kuin ulkomailtakin.

Kainuun murre on maanläheistä; tarkoituksena ei ole huvittaa ketään, vaan sanoa asia.

Anja Itkonen

– Sillä on valtava merkitys. Murresanat tuovat esiin tunteita, muistoja lapsuud esta ja nuoruudesta, omista juurista. Lisäksi moni kyllä osaa puhua Kainuun murteilla, mutta kirjoitusasu ei välttämättä ole selkeä.

Ryhmässä sanojen kirjoitusasua on yksinkertaistettu niin, että ne kirjoitetaan siten, miltä ne kuulostavat. Tämä johtuu Itkosen mukaan siitä, että joitain ääntämiseen liittyviä erikoismerkkejä on hankala saada näppäimistöltä.

Ryhmästä on iloa myös Kainuusta toisaalle muuttaneille, joilla ei ole mahdollisuutta muuten käyttää omaa murrettaan. Siitä on apua myös kielenkäytön rikastuttamiseen.

– Olen ottanut itse käyttöön joitain murresanoja ryhmän kautta, Itkonen mainitsee.