Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Autioitunut talo

Mätänevä nähtävyys: Lieksa hukkaa

aaltonsa

Nuoli

Kun turisti ajaa Lieksan Mätäsvaaran kylän ohi, kuinka moni tietää ajavansa merkittävän suomalaisen kaivoshistorian ohi? Samalla Alvar Aallon suunnitteleman kylän ohi. Osa Aallon aikanaan moderneista omakoti- ja rivitaloista mätänee jo käsiin. Osassa silti asutaan – ja hyvin. Harva turisti tulee silti katsomaan kylää. Miksi? Koska opasteet puuttuvat. Jo tienvarsikyltti auttaisi: Mätäsvara – Alvar Aallon kaivoskylä. Lieksan kaupunki ei silti ole saanut aikaiseksi tienvarsikylttiä kaivoskylänsä puolesta. Kylä on unohtunut tienvarteen. Kiersimme Mätäsvaaran ainutlaatuisessa kaivoskylässä kyläyhdistyksen puheenjohtajan Osmo Turusen kanssa.

Kartta
Osmo Turunen ja kuvataulu

Kaivos perustettiin vuonna 1939 Lieksaan tuottamaan teräksen valmistuksessa käytettävää molybdeenia. Kaivoksen tuote vietiin etupäässä Saksaan Kruppin asetehtaalle aseteräksen valmistukseen. Kaivos lakkautettiin vuonna 1947. Kyläyhdistyksellä on kymmeniä isoja kuvasuurennoksia kaivoksen historiasta, kertoo Varpasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Turunen. Ne eivät ole tällä hetkellä esillä missään.

Rivitalo

Mätäsvaaran kaivoskylä sijaitsee Lieksan kaupungissa, Varpasen kylässä Nurmeksen rajalla. Mikään ei kerro ohikulkijalle mikä kylä Mätäsvaara on ja mitä siellä on tehty. Kaivoskylä rakennettiin tyhjästä. Kylä on täynnä Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia tyyppitaloja, omakotitaloja ja rivitaloja. Osassa Aallon taloista asutaan edelleen.

Autio rivitalo

Pysähtynyt tunnelma autiossa rivitalohuoneistossa. Aallon suunnittelemat rivitalohuoneistot käsittivät ison huoneen, makuusopen ja keittiön. ”Mätäsvaara on ollut edistyksellinen kylä siihen aikaan kun se rakennettiin. Lähes kaikkiin taloihin tuli keskuslämmitys, viemäröinti, vesijohto ja sähköistys. Muutamaa uudisrakennusta lukuun ottamatta kaikki talot on rakennettu kaivoksen takia”, sanoo Osmo Turunen, Varpasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

Alvar Aallon suunnittelemia taloja

Mätäskujalla talot ovat Alvar Aallon suunnittelemia. ”Moni on sanonut pysähtyessään Mätäsvaarassa, että ei ole ollut mitään käsitystä siitä, että tällainen hieno ja erikoisen historian omaava paikka on olemassa”, kertoo Turunen.

Mätäsvaaran miehiä

Lieksan Mätäsvaaran kaivoskylän miehiä.

Erkki Huovinen

Erkki Huovinen on asunut Mätäsvaarassa koko ikänsä. Hänen vanhempansa muuttivat kylään vuonna 1947.

Oiva Meriläinen

Kylän asukasta Oiva Meriläistä ei haittaisi, jos Mätäsvaara tulisi tunnetuksi – ”yksikään turisti ei ole vielä kurkkinut ikkunoista”.

Mopopoika kylänraitilla

Mätäsvaarassa asui liki tuhat henkeä sotavuosina. Kaivoksen toimiessa kylässä oli oma lääkäri, terveydenhuolto, ravintola, kolme kauppaa, oma poliisi, posti, suutari, parturi, apteekki ja kirjakauppa. Tällä hetkellä Mätäsvaarassa on asukkaita vajaat viitisenkymmentä. Kylässä ei ole enää yhtään kauppaa.

Kaivosnäyttelyn kyltti

Mätäsvaaran kaivosmuseo löytyy tyhjillään olevasta kaupasta.

Osmo ja pienoismalli

Mätäsvaaran kaivos oli sotavuosina Suomen toiseksi suurin Petsamon nikkelikaivoksen jälkeen. ”Tuskin kaikille lieksalaisillekaan kaivos on tuttu. Kaivos toimi vajaan 10 vuoden tähdenlentona. Se oli jotenkin niin 'salaperäinen' paikka ja harvemmat tietävät kaivoksesta ja sen historiasta tarkemmin. Mitä sen takana on, miten se on vaikuttanut kylän elämään ja laajemminkin, koko seutuun", sanoo Varpasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Turunen.

Sotavalnkileiri

Mätäsvaaran sotavankileirillä oli noin 100 venäläistä sotavankia, jotka työskentelivät kaivoksella erilaisissa tehtävissä. Pieni Mätäsvaaran näyttely pienoismalleineen on sijainnut kellarissa kymmenkunta vuotta.

Kaivosnäyttämö

Vanha kaivoslouhos on toiminut vuodesta 1995 kaivosnäyttämönä. Kaivoksessa järjestetään kesäisin muutamia konsertteja ja muita tapahtumia. ”Kaivosta käy kesäisin yllättävän paljon ihmisiä katsomassa. Mutta ei itse kylää. Silloin kun kaivoksessa on toimintaa, meillä pitää olla pari ihmistä kertomassa kiinnostuneille vieraille kaivoksesta ja sen toiminnasta. Monelle on yllätys Mätäsvaaran historia, mitä täällä on tehty ja toimittu”, kertoo Turunen.

Osmo hiekka-alueella

Osmo Turunen seisoo lammen päällä. Mätäsvaaran kaivoksen louhinnan jätteellä täytettiin paikallinen lampi. Nyt alue toimii parkkipaikkana kaivoskonserttien aikana.

Osmo kylänraitilla

”Lieksan kaupunki voisi tuoda julki paremmin alueellaan olevia erikoisuuksia ja nähtävyyksiä, jollaisena Mätäsvaaraa ja sen historiaa voi liioittelematta pitää. Ehkä meitä kaikkia vaivaa likinäköisyys. Ehkä Mätäsvaara on lieksalaisille liian lähellä ja arkipäiväinen. Me emme ehkä käsitä ja tule ajatelleeksi sitä, mikä 'aarre' meillä on hallussamme”, summaa Turunen.

Pasi Peiponen, toimittaja & kuvat • Eetu Pietarinen, ulkoasu • Anna Hurtta, tekniikka

Julkaistu 19.7.2015

Lue myös Pasi Peiposen näkökulma: Lieksan mätä