Alkoholismi ei poistu pillerillä – oikea lääkitys auttaa kohti raittiutta

Oikeat lääkkeet parantavat alkoholismin hoidon tuloksia keskimäärin jopa 25 prosentilla. Ihmelääkettä alkoholiriippuvuuteen ei kuitenkaan ole.

Kotimaa
Nainen avaa olutta.
Meeri Niinistö / Yle

Vuosikymmeniä päihdehoidon parissa työskennelleen Antti Holopaisen mukaan Suomessa olisi vielä paljon opittavaa siitä, miten ja mitä lääkkeitä kannattaa hyödyntää alkoholismin lääkehoidossa.

– Meillä on vähän sellainen virheellinen käsitys, että alkoholistien lääkehoito tarkoittaa rauhoittavien lääkkeiden antamista esimerkiksi ahdistukseen. Ne lääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi sekakäyttöä.

Holopaisen mukaan oikeilla lääkkeillä oikeaan aikaan voitaisiin tehostaa alkoholismin hoitoa nykyisestä.

– Sanoisin, että edelleen psykososiaalisten hoitojen ja lääkehoitojen tarkoituksenmukainen yhdistäminen on liian vähäistä. Esimerkiksi disulfiraamia on opittu työterveyshuollossa käyttämään enemmän, mutta muut hoidot kuten naltreksoni ja nalmefreeni ovat vielä huomattavan tuntemattomia lääkärikunnan keskuudessa.

Disulfiraami on antabuslääke, joka estää alkoholin normaalia palamista elimistössä ja siten juominen lääkityksen aikana aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Naltreksoni ja nalmefeeni taas estävät alkoholin niin sanotun nousemin päähän eli mielihyvän tunne jää pois.

Lääke tukee hoitoa, mutta ei poista sairautta

A-klinikkasäätiön Tampereen ylilääkärin Pekka Salmelan mukaan lääkehoito on lisääntynyt vuosien varrella.

– Lääkkeitä käytetään koko ajan lisääntyvästi. Lääkehoito ei paranna, mutta se mahdollistaa monesti kokemuksen siitä, että voi olla ilman alkoholia. Se luo tunnetta muutoksen mahdollisuudesta.

– Päihdeongelmia voitaisiin hoitaa vielä paljon aktiivisemmin ja siinä lääkkeillä on oma sijansa, jatkaa Salmela.

Antti Holopainen kertoo, että uusissa tekeillä olevissa Käypä hoito -suosituksissa tullaan tarkentamaan hiukan lääkehoidon ohjeita.

Lääkehoito ei paranna, mutta se mahdollistaa monesti kokemuksen siitä, että voi olla ilman alkoholia.

Pekka Salmela

– Hoitokäytännöt, joissa määrätään lääke potilaalle ja ohjeistetaan, että ota tarvittaessa, eivät kovin hyvin toimi. Lääkehoidot pitäisi sitoa hoitosuhteeseen.

Holopainen muistuttaa, että keskusteluapu ja muut psykososiaaliset menetelmät ovat toipumisen perusta.

– Jos kuvitellaan, että lääkkeillä alkoholismi paranee, se on virhe.

"Alkoholiriippuvuus on alettu ymmärtää sairautena"

Emeritus ylilääkäri Antti Holopainen aloitti uransa päihdehoidon parissa 1970-luvun alkupuolella. Hän on mm. toiminut Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärinä vuosina 1997–2010. Vuosien mittaan ymmärrys alkoholismista on kasvanut.

– Tärkeä asia on, että alkoholiriippuvuus on alettu ymmärtää sairautena ja keskushermoston toimintahäiriönä. Suomessa on aiemmin mielletty alkoholiongelmat ja -riippuvuus sosiaalisina ongelmina ja hoitokeinot olivat enemmänkin ihmisiin kohdistuvaa kontrollia, jolloin tilan sairausluonne jäi tunnistamatta.

Neurobiologinen tutkimus on auttanut lääkäreitä ymmärtämään, miten aivojen toimintaan voidaan vaikuttaa psykososiaalisilla hoidoilla ja lääkkeillä.

– Minulla on käsitys, että lääkärikunnan keskuudessa sairauden ymmärtämisessä ollaan pitkällä, suuren yleisön keskuudessa taas enemmän ajatellaan, ettei kyse ole sairaudesta vaan ihmisen piittaamattomuudesta. Se on tavallaan myös ymmärrettävää, toteaa Antti Holopainen.

Minulla on käsitys, että lääkärikunnan keskudessa sairauden ymmärtämisessä ollaan pitkällä, suuren yleisön keskuudessa taas enemmän ajatellaan ettei kyse ole sairaudesta vaan ihmisen piittaamattomuudesta.

Antti Holopainen

Yhä harvempi on täysin raitis

A-klinikkasäätiön Pekka Salmelan mukaan alkoholi on tullut yhä enemmän osaksi suomalaisten arkea. Salmela sanoo, että vaikka alkoholin kulutus kokonaisuudessaan on pienessä laskussa, entistä harvempi on täysin raitis.

THL:n tilastojen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni viime vuonna 3,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

– Keskimääräisen kulutuksen kasvu on ehkä pysähtynyt, mutta alkoholi on enemmän läsnä arjessa. Jos katsoo esimerkiksi ruokaohjelmia, niin niissä mietitään paljon, mikä viini sopii. Ennen ihmiset joutuivat selittämään, miksi he ryyppäävät, nyt miksi eivät ryyppää, sanoo Salmela.

Antti Holopaisen mukaan omaa juomistaan kannattaa jarruttaa heti, jos huolestuttavia merkkejä ilmaantuu.

– Viimeistään siitä tilanteessa, kun alkoholinkäytön suositusrajat jatkuvasti ylittyvät, pitäisi alkaa ajatella. Jos alkoholinkäyttö alkaa syrjäyttää muut tavat viettää vapaa-aikaa tai jos määrät kasvavat niin, että tulee unihäiriöitä, toistuvia krapuloita ja tulee tarve ottaa krapularyyppyjä, ne ovat hälytysmerkkejä ja on syytä huolestua.