1. yle.fi
  2. Uutiset

YK-kokous kehitysrahoituksesta ei löytänyt sopua rikkaiden ja köyhien välille

Kehitysmaat toivovat kokoukselta tehokasta tulppaa veronkiertona karkaaville rahavirroille, mutta vanhat teollisuusmaat eivät suostuneet muutoksiin.

Ulkomaat
Köyhien ja rikkaiden valtioiden kehitysrahoituskokous.
Köyhien ja rikkaiden valtioiden kehitysrahoituskokous päättyi 16. heinäkuuta Addis Abebassa.Solan Kolli / EPA

Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa torstaina päättyneestä köyhien ja rikkaiden valtioiden kehitysrahoituskokouksesta jäi käteen tuskin mitään, moittivat kehitysyhteistyöjärjestöt.

YK-kokouksen oli määrä löytää köyhyyttä ja eriarvoisuutta torjuvia rahoitusratkaisuja muun muassa kauppapolitiikasta, yksityisistä investoinneista ja verotuksesta, mutta yksimielisyys jäi hyvin ohueksi.

Kokouksen toimintasuunnitelman piti samalla piirtää suuntaviivat sille, miten YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeinen ohjelma rahoitetaan. Tuo sopimus allekirjoitetaan syyskuussa New Yorkissa.

Verotusjärjestelmästä ei syntynyt kompromissia

Vaikeimmaksi osoittautui ajatus YK:n alaisesta hallitusten välisestä verotoimielimestä. Kehitysmaiden G77 (siirryt toiseen palveluun)-ryhmä haluaisi YK:n verokomiteasta tehokkaan työkalun verorikollisuutta vastaan. Riippumattoman valvontajärjestön Global Financial Integrityn laskelmien mukaan veronkierron, rikollisuuden ja korruption takia köyhistä maista karkaa joka vuosi yli 900 miljardia euroa.

Etiopian ja Etelä-Afrikan esittämä kompromissi uudesta elimestä kaatui, kun vanhat teollisuusmaat Yhdysvaltain, Britannian ja Japanin johdolla keskittyivät varjelemaan luomaansa verotusjärjestelmää, järjestöt moittivat.

– Rikkaat maat pitävät kiinni valta-asemastaan ja haluavat yksin päättää, miten monikansallisia yrityksiä verotetaan, kommentoi kehityskysymysten asiantuntijajärjestön Kepan (siirryt toiseen palveluun) edustaja Eva Nilsson, joka oli seuraajamassa Addis Abeban neuvotteluja.

"Suomi on etujoukoissa sitoumuksista laistamisessa"

Kaikkiaan kokousta seurasi yli kuusi sataa kansalaisjärjestöä. Ne vaativat, että yksityinen sektori sitoutetaan noudattamaan kansainvälisiä ihmis- ja työoikeussopimuksia. YK-maat – myös Suomi – jättivät kuitenkin vastuukysymykset yritysten vapaaehtoisuuden varaan, Kepa kertoo.

Se huomauttaa myös, että samalla kuin Suomi leikkaa rajusti kehitysapua, se myös lähetti Addis Abebaan varsin pienen valtuuskunnan, ainakin Ruotsiin verrattuna. Ruotsin hallituksesta paikalla oli pääministeri Stefan Löfven ja kaksi muuta ministeriä sekä kaikkiaan monikymmenjäseninen valtuuskunta. Suomen edustus olivat kehitysministeri Lenita Toivakka maanantaina sekä pieni joukko virkamiehiä.

– Suomi on ollut etujoukoissa osoittamassa, ettei kansainvälisiä kehitysapusitoumuksia noudateta. Myöskään ilmastorahoitusta ei sitouduttu lisäämään, vaikka joulukuussa pidetään seuraavat YK:n ilmastoneuvottelut, joissa maiden täytyy osoittaa, miten niiden ilmastorahoituslupaukset täytetään, Nilsson muistuttaa.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi