Uutis-Vieterj viäntää savon kieltä taas yleisön pyynnöstä

Siilinjärven ja Maaningan paikalislehti Uutis-Jousi julkaisi 1998–2007 säännöllisesti savonkielistä lehteä. Nyt liite on tullut uudelleen, suuren kysynnän takia.

murteet
Uutis-Jousen toimitus esittelee savonkielistä painosta.
Antti Karhunen / Yle

Uutis-Jousen toimituksessa poksahti torstaiaamuna kuoharipullo ja nautittiin kunnon kakkukahvit 16-sivuisen savonkielisen liitteen kunniaksi.

Päätoimittaja Seppo Timonen kertoo, että varsinaisesti murrepläjäyksen henkiin herättämistä ei suunniteltu, mutta vahva kysyntä vaikutti uuteen koitokseen.

– Hirveät paineet oli ja ne purkautuivat tällä tavalla. Nytpähän saitte.

Olin ihan pieni napero silloin, kun ensimmäinen Vieterj ilmestyi ja on se hienoa nyt päästä mukaan tähän remmiin.

Merilla Kivineva

 Äärisavolaiset ja maltilliset välttivät nyrkkitappelut

Murreasioissa itse kukin kokee olevansa se paras asiantuntija ja tiukkoja otteluita käytiin murreliitettä tehtäessä myös Uutis-Jousen toimituksessa.

– Ne nyrkkitappelut kävimme jo viime vuosikymmenellä ja tuolloin päätimme, että ei siitä hyvää seuraa. Sovimme, että enää ei tapella ja jokainen saa kirjoittaa sitä savoa, mitä haluaa.

Päätoimittaja korostaa kuitenkin, että kovia väittelyjä oikeista murreilmaisuista käytiin nytkin, eikä kaikkea hyväksytty nielemättä.

– Niin se on, että eisavoa saa aisoihin pistää. Jokaisella on oma savonsa.

Hirveät paineet oli ja ne purkautuivat tällä tavalla. Nytpähän saitte.

Seppo Timonen

Päätoimittaja Timonen, toimittaja Ulla Kentta-Kohtala ja toimittaja Juha Thitz olivat tekemässä jo ensimmäisiä savonnoksia 1990-luvulla. Molempien mielestä työ on ollut varsin mukavaa ja hyvää vaihtelua arkirutiineihin.

Tässä Juha Thitzin valinta uusimmasta murrelehdestä: "Hornet-hävittäjien suunniteltu elinkuari piättyy 2025-2030, eikä selevitysten mukaan niitä vanhoja konneita ennee kannata päivittee eikä pajalla käöttee. Raota vässyy."

Murre tepsii myös Kuopion matkakeskukseen ja internetiin muuttoon

Uutis-Vieterj on ratkaissut myös Kuopion matkakeskuksen ongelman, iloitsee puolestaan Ulla Kentta-Kohtala murrelehdessä jutussaan "Muaningasta koko Kuopijon kulukukeskus".

"Jos vertoo Kuopijon nykystä matkakeskuksta esmerkiks Muaningan vastaavaan, on ero huomattava. Muaningan asema on nimittäin ehottomasti parempi ja sijaihtee paljo keskeisemmällä paekalla kun Kuopijon vastaava. Muaningan asemalta on torillekkii paljo lyhyempi matka kun Kuopijossa.

Kesätoimittaja Merilla Kivineva kirjoitti murrelehteen jutun "Paekallinen mies muutti internettiin", syynä muuttoon oli kuntaliitos.

"Kuntaliitoksen jälekeen rupesin ehtimmään palaveluja, mutta kaikki olj siirtynnä Kuopijoon. Tätä kun iäeneen valittelin, sanovat kaekki vuan että mäne nettii, mäne nettii, siellä ne kaekki on. ja minähän mänin. Huomasin, että tiällähän on tosiaan kaekki. Siitä suivaantuneena pikselöevyin ihan kokonaan ja muutin internettiin."

Merilla sanoo, että myös nuoresta toimittajasta tuntuu mahtavalta kirjoittaa välillä savon kielellä.

– Olin ihan pieni napero silloin, kun ensimmäinen Vieterj ilmestyi ja on se hienoa nyt päästä mukaan tähän remmiin.

"Savo hipleimillään huasteltuna" – kirjoitetulla savolla myös sijansa

Savon kielen vahva puolestapuhuja ja esitaistelija, kuopiolainen opettaja ja murremestari Unto Eskelinen kiteteytti aikoinaan hyvin radiohaastattelussa, että "Savo on hipleimmillään huasteltuna" eli puhuttuna. Samaa ovat joutuneet pohtimaan myös Uutis-Jousen toimittajat.

– Kyllä se on yllättävän vaikeaa kääntää kirjoitetuksi, etenkin se lukemispuoli. Mutta kyllä meidän lukijat ainakin ovat oppineet tavaamaan, vaikka ei aivan rotupuhtaita savolaisia niin paljon täällä Siilinjärvellä ole kuin kenties muissa Savon kunnissa.

– Kyllä osataan ja kyllä kiäntyy, päätoimittaja vakuuttaa.