Löysitkö lenkkipolulta jalokiven? Tutkijoille tulvii kivinäytteitä

Innokkaiden kivenlöytäjien näytteitä tulvii kesäisin analysoitavaksi geologian tutkimuskeskukseen. Harrastajien ansiosta Suomen jalokiviesiintymät on saatu kartoitettua.

ilmiöt
kivi löytyi lenkkipolulta, siinä on granaattia
Anna Näveri / Yle

Tutkimusassistentti Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta saa puhelinsoiton toimittajalta, joka on löytänyt lenkkipolulta violettia kimaltavan irtokiven. Toimittajaa kiinnostaa, onko kiven seassa ametistia, Suomessa esiintyvää jalokiveä. Ja miten muka ametisti olisi päätynyt pururadalle Lahdessa?

– Kovin todennäköisesti ametisti se ei ole, mutta hyvällä tuurilla niin saattaa käydä, Hietala sanoo puhelimessa.

– Toisinaan erikoisia kiviä löytyy erikoisista paikoista ja niiden lähtöalueita sitten selvitellään. Parhaimmillaan se on todella kuin salapoliisin työtä.

Hietalan mukaan kivi on voinut joutua löytöpaikalleen jäätikön lohkarekuljetuksessa tai maansiirtotöiden yhteydessä.

Kivestä täytyy siis lähettää kuva.

Jalokivien tunnistaminen on Hietalalle leipätyötä Geologian tutkimuskeskus GTK:n kansannäytetoimistossa. Lenkkipolun kivestä lähtee kuva Hietalalle sähköpostilla, mutta oikea tapa kivenmurikoiden syyniin lähettämiselle on perinteinen postitus. Se on kahteen kiloon asti ilmaista.

Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoimistoon tulvii kesäisin kivinäytteitä uteliailta harrastajilta.

– Kesä on sesonkiaikaa, paketteja tulee päivittäin runsaasti.

Kiinnostuksen korukivivyöry

Geologian tutkimuskeskuksen Satu Hietalan mukaan harrastajien kiinnostus korukiviä kohtaan on kasvanut viime vuosina kansannäytetoimistoon lähetettyjen näytteiden perusteella.

– Suomessahan on erittäin paljon, yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Suomen kallioperä on varsin monimuotoinen, meillä on paljon eri-ikäistä kallioperää ja kivilajeja, joihin myös jalo- ja korukiviesiintymät liittyvät, Hietala sanoo.

Ei voi sanoa, että kaikki on jo löydetty. Uusia kallioesiintymiä tulee vuosittain.

Satu Hietala

Geologian tutkimuskeskus kerää näytteiden perusteella karttaa koru- ja jalokiviesiintymistä verkkosivuilleen. Ilman kansannäytteitä kartta ei olisi kovinkaan kattava.

– Kaikki Suomen lähestulkoon sata koru- ja jalokiviesiintymää ovat nimenomaan harrastajien löytämiä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, jotka on löydetty kallioperäkartoituksissa.

Muutamat esiintymistä ovat tuotannossa, mutta kaikkia kallionkoloja ei ole vielä pengottu.

– Ei voi sanoa, että kaikki on jo löydetty. Uusia kallioesiintymiä tulee vuosittain.

Hietala vinkkaa parhaimpina etsintäpaikkoina soranottoalueet, tieleikkaukset sekä uudet metsäautotiet ja niiden varret.

– Myös kaivosten ja louhosten niin kutsutut jätekivikasat.

Löytyikö lenkkipolulta ametisti?

Entäs se toimittajan lahtelaiselta lenkkipolulta löytämä kivenmurikka? Muutama tunti kuvien lähettämisen jälkeen Hietalalta saapuu sähköpostilla vastaus. Ametistia kivessä ei ole.

Granaattia on käytetty jalokivenä jo pronssikaudelta lähtien. Jalokivenä sen pitää olla väriltään kaunis, läpikuultava ja ehjä.

Satu Hietala

– Kyseessä näyttäisi olevan granaatti ja todennäköisesti almandiini-tyyppinen, punainen granaatti. Laadullisesti se näyttäisi olevan kuitenkin rikkonaista eikä ehjiä kidepintoja ole näkyvissä. Joka tapauksessa hyvä mineraalihavainto, Hietala kirjoittaa.

Toimittajan kivi on liian huonolaatuinen korukiveksi – eli arvoton.

Hietala kertoo sähköpostissa, kuinka granaatti, siis ei kivilaji graniitti _eikä myöskään räjähtävä kranaatti _vaan granaatti-mineraali, on saanut nimensä granaattiomenasta muistuttaen hedelmän siementä. Punaisista granaateista parhaimman laatuiset luokitellaan jalokiveksi.

– Granaattia on käytetty jalokivenä jo pronssikaudelta lähtien. Jalokivenä sen pitää olla väriltään kaunis, läpikuultava ja ehjä.

Löydön arvo riippuu laadusta ja paikasta.

– Osa granaateista ja ametisteista on sopivia korukivinä, osa taas on laadultaan jalokiviksi luokiteltavia. Jalokiville on olemassa karaattihinnat, joiden mukaan arvo lasketaan. Voidaan sanoa, että Suomen jalokivet ovat harvinaisuutensa vuoksi kalliimpia kuin ulkomaisista suurista, tunnetuista esiintymistä saatava materiaali.