1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Nisäkkäiden esi-isät purivat ja puskivat naaraiden takia kuin nykyiset kauriit

Tiarajudens eccenricusilla oli hurjat kulmahampaat, joiden tarkoitus oli häätää kilpakosijat. Nykynisäkkäille tyypillistä käytöstä ei ennestään tunnettu satojen miljoonien vuosien takaa.

Taiteilijan näkemys taistelevista Tiarajudens eccentricus -koiraista. Kuva: Voltaire Paes

Nisäkkäiden sukupuun tyvessä 270 miljoona vuotta sitten eläneellä otuksella oli niin huomiotaherättävät hampaat, että tutkijat yllättyivät, kun Tiarajudens eccenricus osoittautui kasvinsyöjäksi.

Eläin, jonka jäännöksiä löytyi neljä vuotta sitten Brasiliasta, komeili samantapaisilla hampailla kuin jääkauden kuuluisat sapelihampaiset kissaeläimet.

Eteläafrikkalaisessa Witwatersrandin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella Tiarajudens eccenricus käytti varustustaan toisia uroksia vastaan taistellessaan parittelukumppanista. Vastaavaa näyttöä ei ennestään tunneta niin kaukaiselta ajalta.

Tutkijat vertaavat Tiarajudens eccenricusin varustusta joidenkin nykyisten kauriiden ulkoneviin kulmahampaisiin, vaikka ne eivät aivan yhtä komeat olekaan. Kasvinsyöjinä kauriitkaan eivät tarvitse isoja hampaitaan saalistamiseen, vaan taistelussa kilpakosijoita vastaan.

Tiarajudens eccenricusin oma erityisyys oli se, että hampaat olivat kiinni kitalaessa. Yhdestäkään muusta nisäkkäisiin johtaneesta sukulinjasta ei ole löytynyt tällaista ominaisuutta.

Paksu kallo antoi tehoa yhteenottoihin

Brasilialaislöytö antoi aihetta ottaa uudelleen käsittelyyn myös kymmenen vuoden takainen eteläafrikkalainen fossiili, Anom ocephalus africanus. Siltä puuttuvat törröttävät hampaat, mutta muutoin lajeissa on niin paljon yhteistä, että ne oli pakko todeta serkuksiksi.

Uimaan ne eivät olleet levittäytyessään joutuneet, sillä niiden aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla oli yhtenäinen jättimanner, Gondwana. 

Myös samaan aikaan elänyt toinen nisäkkäiden sukulaisryhmä, dinocephaliansit, oli varustautunut kilpailemaan naaraista, joskin toisella tavalla kuin Tiarajudens eccenricus. Sillä oli paksuuntunut otsaluu, josta tutkijat ovat päätelleet, että jo tuohon aikaan eläimet mittelivät voimiaan päitä puskemalla.

– Fossiilit eivät ikinä lakkaa yllättämästä. Nyt tulimme tietämään, että jo 270 miljoonaa vuotta sitten eläimillä oli kaksi samanlaista tapaa selvitellä välejään kuin tämän päivän kauriilla, ihastelee brasilialaistutkija Juan Carlos Cisneros.