Neuvolan kuvasto uudistui - osa lapsista lakkasi tunnistamasta lehmän jo vuosia sitten

Leikki-ikäisten lasten neurologisessa arvioinnissa eli Lene-menetelmässä käytetään yhtenä välineenä värikuvaa, josta lapsi saa kertoa, mitä siinä tapahtuu. Arvioinnissa käytettiin pitkään kuvaa maatilasta, jonka pihalla oli perinteisiä kotieläimiä. Sen rinnalle tarvittiin kuitenkin vaihtoehtoinen kuva, sillä kaikki lapset eivät enää tunnistaneet kuvassa olevia eläimiä.

terveys
Lapsen kielellistä kehitystä arvioidaan neuvolassa muun muassa kuvien avulla.
Mirko Siikaluoma / Yle

Leikki-ikäisten lasten vuorovaikutustaitoja, kielen kehitystä, tarkkaavaisuutta ja hahmotuskykyä tutkitaan neuvoloissa säännöllisesti. Lapsen neurologisen kehityksen arviointiin 1990-luvun lopulla kehitettyä menetelmää eli Lene-arviota käytetään lähes kaikissa Suomen neuvoloissa.

Testin tarkoituksena on löytää ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kehityksessään.

Yhtenä arviointimenetelmänä käytetään kuvaa, jossa on piirros maatilan pihapiiristä. Siinä lehmät, possut ja kanat seikkailevat hassuissa paikoissa ja lapselta kysytään, mitä kuvassa tapahtuu.

Osalle lapsista eläimet tuntuivat vieraalta.

Riitta Valtonen

Reilut kymmenen vuotta sitten terveydenhoitajat alkoivat kuitenkin huomata, etteivät lapset enää tunnistaneet kuvassa olevia eläimiä.

– Osalle lapsista eläimet tuntuivat vieraalta, kertoo menetelmän kehittäjä, neuropsykologi Riitta Valtonen.

Maatilakuvan rinnalle kuva kaupunkimiljööstä

Terveydenhoitajien toivomuksesta maatilakuvan rinnalle käyttöön otettiin kuva kaupunkiympäristöstä, jossa lapset keinuvat leikkikentällä ja leikkivät hiekkalaatikolla. Vaihtoehtoisessa kuvassa on enemmän lapsia, mutta myös joitakin eläimiä, kuten kissa, koira ja pöllö.

– Kyllä se herätti keskustelua, mikseivät lapset tunnistaneet perinteisiä eläimiämme. Tietysti on paljon lapsia, jotka eivät näe näitä eläimiä missään, mutta yhtenä syynä voi olla sekin, ettei kaikissa perheissä ole enää aikaa katsella kuvakirjoja yhdessä ja opetella eläimiä niiden avulla, Valtonen pohtii.

Valtonen korostaa, että jos lapsi ei alunperinkään tunne jotakin eläintä, ei se saa vaikuttaa itse arviointiin. Siitä syystä maatilakuvan rinnalle otettiin käyttöön kuva leikkikentästä.

– Kun tätä kuvastoa koottiin silloin 1990-luvulla, se testattiin kaikenikäisllä lapsilla eikä tämä ongelma noussut silloin esille, vaikka testiryhmässä oli mukana myös kaupunkipaikkakuntien lapsia, sanoo Valtonen.

Jatkossa testeissä kuvia kännyköistä ja tableteista?

Kännykän kuvan lapset varmasti tunnistaisivat ja olisivat siitä kiinnostuneita.

Riitta Valtonen

Nykyään osa testimenetelmistä uusitaan muutaman vuodenvälein, jotta ne pysyvät ajan tasalla.

Jatkossa arvioinneissa käytettävistä kuvastoista saattaa hyvinkin löytyä esimerkiksi kännykän kuva.

– Kun jo yksivuotiaat osaavat käyttää tabletteja ja kännyköitä, niin on siitä usein koulutuksissa puhuttu, että kuvastoon pitäisi saada erilaisia elektronisten välineiden kuvia. Ne lapset varmasti tunnistaisivat ja olisivat niiden kuvista myös kiinnostuneita, nauraa Valtonen.