Pertti Jarla ajatuksesta Fingerporin taustalla: Itäsaksalainen Ankkalinna

Suositut Fingerpori-sarjakuvat ovat jo levinneet sanomalehdistä teatterilavalle ja albumeihin. Kohta Heimo Vesasta tulee elokuvan päähenkilö.

viihde
Pertti Jarla
Suosittuja Fingerpori-teoksia on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta. Nyt sarjan alkutaipaleen 350 strippiä on koottu yksiin kansiin ja ensimmäistä kertaa kokonaan väreissä. Fingerpori-sarjan isä Pertti Jarla paljastaa suosikkipiirroksensa.

Kaikki kolmen kuvan Fingerpori-stripit kootaan yhdeksi moniosaiseksi julkaisuksi. Sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarlaa tämä jännittää, sillä kokonaisuudesta näkee entistä paremmin miten Fingerporin maailma, hahmot ja huumori ovat kehittyneet. Aikaisemmissa Fingerpori-albumeissa on julkaistu vain parhaimmiksi valikoituneet stripit.

– On ikään kuin pyritty siihen, että unohdetaan ne vähän hätäisemmin tehdyt Fingerporit. Tässä kumminkin on kaikki. Tästä saa kokonaiskuvan siitä, että miten esimerkiksi joskus talvella 2008, kuinka ankeata silloin on ollut kaamosaivoilla kehittää vitsejä, Jarla hymähtää.

Fingerpori ilmestyy joissain lehdissä jopa vuosien viiveellä, siksi päivän ajankohtaisia aiheita ei voi stripeissä käsitellä. Maailman politiikka näkyy silti sarjakuvan maailmassa.

– On tietysti sellaisia kestoteemoja kuten vaikka Putinin Venäjä, joihin mä olen välillä tarttunut, Jarla täsmentää.

Fingerporia edelsi Jarlan sarjakuva Karl-Barks-Stad. Tekijän mukaan siinä tuli esiin vielä paremmin idea ”itäsaksalaisesta Ankkalinnasta”. Fingerporin tyylin pohja muodoistui Karl-Barks-Stad-stripeissä. Ajatus sarjakuvamaailman luomisesta kypsyi tekijän mielessä pitkään.

– Kyllä siitä asti, kun on lukenut Aku Ankkaa, on tehnyt mieli tehdä tämmönen oma Ankkalinna, oma pienoisuniversumi, Jarla toteaa.

Gootti-Kustaa pääsee valkokankaalle

Fingerporin maailma tullaan näkemään myös valkokankaalla. Kyse ei ole animaatiosta, vaan näytellystä elokuvasta.

– Se on syvällistä draamaa, jossa on omat haasteensa. Ei voi mennä kolmen ruudun lyhyillä vitseillä, Jarla hymähtää.

Jarla ei halua elokuvasta lyhyistä vitseistä koostuvaa "sketsiläjää”. Kokemusta sarjakuvan dramatisoimisesta on jo karttunut, sillä vuonna 2012 Espoon kaupunginteatterissa sai ensi-iltansa Fingerpori-näytelmä. Sen Jarla käsikirjoitti yhteistyössä teatteriohjaaja Jussi Helmisen kanssa. Nyt sarjakuvan muuttaminen elokuvaksi tuo esiin samoja haasteita.

– Pitää opetella ajattelemaan kohtauksina ja yritää tehdä pidempiä hauskoja kaaria, mikä on todella vaikeeta, Jarla sanoo.

Hän paljastaa, että elokuvassa näkyvämpään rooliin nuosee myös sarjakuvan sivuhahmo Gootti-Kustaa.

– Elokuvasta ei tule semmoista, että siinä istutaan koko ajan kahvilassa ja Riitta sanoo, että "minä sinulle sen ja sen näytän", Jarla naurahtaa.

Kysyttäessä, kuka Fingerporin hahmoista kuvastaa eniten tekijäänsä, vastaus on selvä: päähenkilö Heimo Vesan kissakin muistuttaa Jarlan omaa lemmikkiä. Välillä omat tekemiset siirtyvät suoraan Fingerporin maailmaan.

– Kun yhtenä kesänä vähän enemmän pyöräilin, niin sitten tuli piirreltyä, että Heimo Vesa pyöräilee. Tietysti on myös eroavaisuuksia. Eihän mulla ole mitään luonnontieteellistä koulutusta, mutta silti Heimo Vesa painelee valkoinen takki päällä tekemässä kaikenlaista tiedettä, Jarla kuvailee.