Vältä huoltoaseman mättöannoksia, käy kävelyllä – pitkän ajomatkan rasitusta voi keventää

Pitkällä ajoreissulla kroppa helposti puutuu ja jumittelee. Kuskin keskittymiskyky on koetuksella. Lääkärin mukaan useiden tuntien automatkalla on myös terveysriskejä. Tauoilla, pienellä liikunnalla ja ruuan laadulla on iso merkitys matkan kulkuun.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutiset

Kun navigaattoriin näpyttelee Helsingissä Oulun, laite ilmoittaa ajomatkaksi noin seitsemän tuntia. Miten sen jaksaa ajaa? Liikenneturvan kehittämispäällikön Antero Lammin mukaan valmistautuminen kannattaa aloittaa jo edellisenä päivänä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Vireystilan kannalta tärkeä juttu on se, että saa rauhoitettua ajomatkaa edeltävän päivän ja illan ja nukuttua kunnon yöunet.

Liikuntafysiologi, tohtorikoulutettava Arto Pesola Jyväskylän yliopistosta neuvoo, että myös juuri ennen pitkää ajoa kehoa kannattaa aktivoida.

– Jo kymmenenkin minuutin aktiivisuustuokio, esimerkiksi reipas kävely, aktivoi lihaksia ja kohottaa energiankulutusta siinä määrin, että vaikutukset ulottuvat alkumatkan ajalle. Esimerkiksi verensokerin säätely on parempaa. Jos aktiivisuus on reipasta, positiiviset vaikutukset voivat jatkua jopa tunteja.

Huoltoasemalle ei kannata mennä istumaan

Pitkiä ajomatkoja ei Liikenneturvan Antero Lammin mukaan kannata yrittää paahtaa yhtä soittoa, vaan ylimääräistä aikaa on syytä varata reilusti. Pysähdysten tarve on vireystilan kannalta yksilöllistä ja vaihtelee samallakin kuskilla eri päivinä.

– Kun on väsynyt, voi olla puolen tunnin jälkeen tauon tarpeessa.

Univajeen lisäksi ajamisen monotonisuus väsyttää. Joskus voi olla paikallaan ajaa auto parkkiin ja ottaa jopa pienet nokoset.

Ammattikuljettajat saavat ajaa neljä ja puoli tuntia yhteen putkeen. Sen jälkeen on pidettävä 45 minuutin tauko. Saman ajoajan aikana voi pitää myös kaksi lyhempää taukoa.

Liikuntafysiologi Arto Pesolan mukaan kehon kannalta ihanteellinen taukopaikka olisi Helsingistä Ouluun ajettaessa teoriassa jo Järvenpään kohdilla, mutta käytännössä pysähtely puolen tunnin välein tekisi matkasta loputtoman. Pesolan oman kokemuksen perusteella tauko on paikallaan viimeistään parin tunnin ajon jälkeen.

– Kahdessa tunnissa on jo tosi selkeästi mitattavissa istumisen haittavaikutukset. Lihakset eivät kuluta energiaa, ja siten esimerkiksi verensokerin säätely huononee.

Lääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta kehottaa tekemään useita pikkupysähdyksiä, sillä lyhytkin jaloittelu parantaa esimerkiksi verenkiertoa.

– Hiukan venyttelyä ja kävely auton ympäri. Pari minuuttiakin riittää, Helajärvi neuvoo.

Tauosta saa myös enemmän hyötyä, kun sitä ei vietä pelkästään istuen.

– Kun menee kahville, ei kannata rynnätä pöytään istumaan, vaan ottaa kuppi käteen ja mennä ulos tallustelemaan, Helajärvi ehdottaa.

Ruuaksi salaattia, keittoa tai muuta kevyttä

Itse käytän omenoita tasaisen verensokerin ylläpitämiseen.

Antero Lammi

Nälän tullessa reissaaja voi kaivata tuhtia ateriaa. Miltä kuulostaisivat porsaankyljykset ja jälkiruuaksi munkki?

– Tien päällä salaattipöytä tai keitto on hyvä ruoka. Ei mitään valtavaa mättöä, ei huoltoaseman neljän kyljyksen lihalautasta, Antero Lammi Liikenneturvasta neuvoo.

Varsinkin kuskin valppauden kannalta ruuan laadulla on merkitystä. Raskas syöminen väsyttää. Hyvä reissuruoka antaa energiaa tasaisesti eikä yhtenä piikkinä. Myös sopivia välipaloja kannattaa syödä tasaisesti. Karkit eivät ole paras vaihtoehto.

– Itse käytän omenoita tasaisen verensokerin ylläpitämiseen. Ne eivät nukuta, ja niillä saa pidettyä vireystilaa hyvin yllä, Antero Lammi sanoo.

Myös vettä tai muuta juotavaa on hyvä olla autossa mukana. Piristävien juomien varaan ei sen sijaan kannata juuri laskea, sillä kahvin tai energiajuoman vaikutus kestää hetken ja sen jälkeen väsymys voi iskeä vielä kovemmin.

Automatkakin voi aiheuttaa syvän laskimotukoksen

Syvästä laskimotukoksesta varoitellaan lentomatkustajia, mutta niitä voi tulla myös autoillessa.

– Kyllä niitä tulee varsinkin pitkillä ajomatkoilla. Olen potilastyössä törmännyt niihin säännöllisesti. Jos alaraajan tukos lähtee liikkeelle, se voi aiheuttaa myös keuhkoverisuonien tukkeuman, lääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta sanoo.

Tukisukat jalkaan samalla tavalla kuin lentokoneessa.

Harri Helajärvi

Varsinkin riskiryhmiin kuuluvia Helajärvi neuvoo lisäämään jaloittelua, juomaan riittävästi ja käyttämään vaikkapa tukisukkia.

– Tukisukat jalkaan samalla tavalla kuin lentokoneessa. Ne pitää laittaa jalkaan aamulla heti kun nousee ylös, Helajärvi neuvoo.

Tuntikausien autossa istuminen rasittaa myös selkää. Lihasten tukiominaisuudet heikkenevät ja välilevyillle tulee painetta. Liikuntafysiologi, tohtorikoulutettava Arto Pesola Jyväskylän yliopistosta kehottaa kuskia tarkistamaan ajoasennon.

– Paras ajoasento olisi ryhdikäs. Rattia kohti ei kannattaisi hirveästi kurkotella. Myös niin, että polkimille yltäisi mahdollisimman hyvin. Jos ajoasento on vino niin, että kurkottaa kaasujalkaa polkimelle, se tuo toispuoleisuutta asentoon.

Odota hetki ennen kuin nostelet matkatavarat autosta

Kun takana on vaikkapa seitsemän tuntia ajoaikaa, matkanteko tuntuu kehossa. Yksittäisen automatkan jäljet kuitenkin palautuvat melko nopeasti.

Liikuntafysiologi Arto Pesola neuvoo, ettei painavia tavaroita kannata nostella heti autosta noustua pahempien tuki- ja liikuntaelinongelmien välttämiseksi.

– Selkälihasten tukiominaisuudet heikkenevät pitkän lysähtäneen istumisen aikana. Jos esimerkiksi nostaa raskaita matkatavaroita, selkälihakset eivät olekaan valmiit tukemaan nostoa, vaan kuormitus saattaa ohjautua liiaksi välilevyille.

Pesola neuvoo perille päästyä myös auttamaan kehoa matkan rasituksesta samanlaisella aktiisivuustuokiolla kuin ennen lähtöä. Lyhytkin reipas kävelylenkki toimii palauttavasti.