Perinteet porskuttavat Petäjävedellä – kuuntele raudan ja tarinoiden taivutukset

Yle Keski-Suomi välitti 10. heinäkuuta tunnelmia ja tuntoja Petäjävedeltä. Takomarkkinoilta kuultiin paitsi vasaran ja alasimen kilkettä myös mersukitaraa ja hurjaa pärinää.

Petäjävesi
Sepän työkalut eivät ole digitalisoituneet.
Arvo Vuorela / Yle

Reilun 4 000 asukkaan Petäjävesi tunnetaan muun muassa 1990-luvulla Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytystä, vuonna 1764 rakennetusta vanhasta kirkosta ja vahvasta käsityöperinteestä.

Yle Keski-Suomi välitti kunnan nykykuulumisia radioon ja nettiin 10. heinäkuuta. Kyläilyreissun lähetyksissä päästiin kurkistamaan niin sepän työn saloihin kuin mopoharrastuksen maailmaankin.

Sepät iskevät tarinaa

Pekka Strömberg on ollut perustamassa jo 30 vuotta pintansa pitänyttä Takomarkkinat-tapahtumaa. Seppäsukuun syntynyt mies laittoi tämän vuotisilla markkinoilla kuntoon muun muassa vanhan reen.

Sepäntyön taitajat esittelivät nuoremmille polville ahjon ja alasimen ääressä taitoja, joita ei välttämättä googlettamalla opi. Strömberg kertoi taonnan lomassa senkin, että sepät ovat kautta aikojen olleet paitsi kärsivällisiä ja taitavia käsistään myös aikamoisia tarinaniskijöitä.

Seppo Strömberg on Kyläseppä huoltoaseman perustaja.
Takomarkkinoilla Pekka Strömbergin hyppysissä vanha reki sai uuden elämän. Strömberin lisäksi ahjon ja alasimen ääreltä saatiin haastatteluun Kalevi Neijonen.

Soittimia joka lähtöön

Sepän työstä kirpoavien kilkatusten lisäksi kyläilyreissulla kuultiin musiikkia. Muusikko, soitinrakentaja Jukka Mäkelä on tehnyt vuosien saatossa soittimia niin kukkaruukuista kuin sairaalan alusastioistakin. Mäkelä esitteli lähetyksessä myös "mersukitaran", jonka kaikukoppa on koottu pölykapseleista.

Mäkelän erikoisalaa ovat soitinten ohella myös kielet. Niistä lyhyt oppimäärä kuuluu hänen mukaansa seuraavasti: ydin jännitetään kahden koukun väliin, pyöritetään ja ajetaan punoslanka päälle.

Jukka Mäkelä ystävineen musisoi haastattelun päätteeksi.
Jukka Mäkelä kertoi Esko Pulliaisen haastattelussa erikoisista soittimista ja suolikielistä. Kuvassa miehen näpeissä soi "mersukitara". Laulua kajautti lähetyksessä ilmoille Seija Mäkelä.

Kesäreissut ovat Tunturipöllöjen juttu

Kyläilyn aikana selvisi myös, että Tunturipöllöt eivät nimestään huolimatta ole lintuharrastajia, vaan paikallisia mopoiluun hurahtaneita.

Tapio Kokkonen totesi, että porukkaa yhdistää erityisesti rakkaus pappa-Tuntureihin. Tunturipöllöt tekevät menopeleillään joka kesä jonkilaisen yhteisen matkan.

Pappamopoilla ajelevat Tunturi-Pöllöt kokoontuivat Kyläseppään ennen vuosittaiselle kesäretkelleen lähtöä.
Voiko mopolla matkata Malesiaan? Tapio Kokkonen vakuutti Radio Keski-Suomen haastattelussa, että kyllä voi. Kokkonen esitteli myös Tunturipöllöjen ajokalustoa. Mopoharrastajien lomassa äänessä olivat myös markkinoille Jyväskylästä piipahtaneet Seppo ja Riitta Salminen.

Henkeäsalpaavien temppujen tekijät

Mopojen pärinää rajumpia ääniä saatiin Petäjäveden ytimessä StuntFreaks-ryhmän moottoripyöristä.

Ryhmä on erikoistunut huimiin temppuihin, joita tehdään prätkien lisäksi vaikkapa moottorikelkoilla. Temput kuvataan ja laitetaan nettiin kaiken kansan ihasteltaviksi ja kauhisteltaviksi.

Nuoret miehet vakuuttivat Yle Keski-Suomen lähetyksessä, että vaarallisia temppuja suunnitellaan hyvin, sääolot otetaan huomioon ja ennalta pohditaan tarkkaan, mikä kaikki voi tempun aikana mennä pieleen. Hurjapäät eivät kuitenkaan omien sanojensa mukaan kaihda riskinottoa.

Stunt Freaks Teamin Juha Ruokolainen hallitsee muun muassa moottoripyörätemput.
StuntFreaks-ryhmä ei kaihda vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Juha Ruokolainen paljasti haastattelussa, miten hurjapäät suhtautuvat riskeihin.

Romuvarastosta kuoriutui kohtaamispaikka

Anna-Maria Huuskosen houkutti aikanaan Petäjävedelle paikkakunnan maaseutumaisuus ja riittävän kokoinen taajama. Huuskonen toimii ala-asteen opettajana ja hän on perheineen kunnostanut vanhoja asemarakennuksia. Kymmeniä vuosia romuvarastona ollut asemamakasiini on sekin herätetty hiljattain uuteen eloon.

Huuskosen mielestä makasiinivanhus on niin tärkeä rakennus, että sitä olisi sääli pitää vain yksityiskäytössä. Makasiinin suojissa on järjestetty jo muun muassa hyväntekeväisyyskonsertti, tanssit ja kehruukurssi. Hyväntekeväisyystapahtumalla kerättiin rahaa maanjäristyksen runnomaan Nepaliin. Huuskosen tavoiteena on, että jossain vaiheessa koossa olisi varat yhden kokonaan uuden koulun rakentamiseen.

Annamaria Huuskonen on herättänyt henkiin Petäjäveden asemanseudun.
Anna-Maria Huuskonen perheineen on kunnostanut Petäjäveden vanhoja asemarakennuksia. Huuskonen kertoi, että pitkään romuvarastona olleesta makasiinirakennuksesta on kuoriutunut tapahtumien ja kohtaamisten paikka. Kuuntele, millaista hyväntekeväisyyttä makasiinitapahtumiin liittyy.