"On joku muukin kuin peili, jolle puhua" – kimppakämpän asukas ei ole yksin

Haluaisitko asua ekokylässä tai biodynaamiseen viljelyyn erikoistuneessa yhteisössä? Vai kiinnostaisiko joogiyhteisö? Verkosta löytyy monenlaisia kimppakämppiä ja kommuuneja. Edullisen asumisen lisäksi tärkeä syy hakeutua kimppakämppään on myös seura, kertovat kommuunissa asuvat Nelli Tapaninen ja Veka Kauhanen.

Kotimaa
Tanja Lämsä (vas.), Nelli Tapaninen ja Veka Kauhanen asuvat kimppakämpässä
Nadja Mikkonen / Yle

Yhteisöasumiselle on kysyntää, ja se näkyy sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa on kimppa-asumiselle omistettu ryhmä nimeltään Yhteisöasuminen - kommuunit koolle, jossa yhteisasumisesta kiinnostuneet voivat etsiä kämppäkavereita.

Ryhmän perustaja ja yksi ylläpitäjistä on Susanna Viitasaari, joka on itsekin viihtynyt kommuuniasukkina.

Tämän tyyppisistä asioista kiinnostuneiden löytäminen muutoin on vähän sattumankauppaa.

Susanna Viitasaari

Ryhmässä on yli 3 800 jäsentä, ja Viitasaaren mukaan suosio on noussut viime aikoina.

Hän arvelee, että entisajan yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kaipuu on tuonut ihmisiä yhteisöasumisen äärelle.

– Naamakirjan tai netin kautta on aika helppoa kohdata ihmisiä ympäri Suomea. Tämän tyyppisistä asioista kiinnostuneiden löytäminen muutoin on vähän sattumankauppaa, Viitasaari kertoo.

Oulun keskustassa asuvat Nelli Tapaninen ja Veka Kauhanen ovat löytäneet yhteiseen asuntoon kaverien ja netti-ilmoitusten kautta. Nyt kämpässä asuu neljä nuorta aikuista.

– En tuntenut ketään, kun muutin tähän. Sittemmin tähän on tullut uusia asukkaita, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja, Tapaninen kertoo.

Kimppa-asuminen ei vaadi ylisosiaalisuutta, vaan sietokykyä

Moni toivoo kimppakämppään samanhenkistä porukkaa itsensä kanssa.

Yhteisöasuminen - kommuunit koolle –ryhmän ilmoituksissa korostuu omasta elämäntyylistä kertominen. Ryhmästä löytyy myös lista eri yhteisöistä samanhenkisiä asukkaita kaipaaville.

Tarjolla on muun muassa ekokyliä, biodynaamiseen viljelyyn erikoistuneita yhteisöjä, kaupunkiyhteisöjä ja joogien yhteisöjä.

On siedettävä sitä, että porukkaa kulkee sisään ja ulos, eikä aina voi olettaa saavansa olla rauhassa.

Nelli Tapaninen

Tapaniselle ja Kauhaselle yhteisellä elämäntyylillä ei ollut merkitystä kommuuniin muuttaessa.

– Kunhan on hyvä tyyppi, niin kyllä tänne kämppikseksi pääsee ainakin minun mielestäni, Kauhanen toteaa.

Keskustan kommuunissa yhteisiä tiloja ovat kylpyhuone ja sosiaalitilat, mutta jokaisella on oma huone.

Oma rauha on siis turvattu, mutta täysin eristyksissä ei kimppakämpässä tietenkään voi elää. Yhteiselo ei vaadi supersosiaalisuutta, vaan heittäytymistä, sanoo Kauhanen.

– On siedettävä sitä, että porukkaa kulkee sisään ja ulos, eikä aina voi olettaa saavansa olla rauhassa, Tapaninen toteaa.

Yhteiset aamukahvit ja ideoiden jakaminen

Myös yhteisöllisyyden kaipuu vetää ihmisiä jakamaan kotinsa jonkun toisen kanssa. Kauhasesta yksin asuminen alkoi tuntumaan jopa merkityksettömältä.

– Minulle se, että saan kysyä joltakulta aamulla, ottaako hänkin keittämääni kahvia, on merkittävä ja iso asia, Kauhanen kertoo.

Tapaninen muistuttaa, ettei kimppakämpässä myöskään tarvitse aina vaivautua kutsumaan itse ihmisiä kylään, jos muut asukkaat ehtivät ensin. Ympärillä riittää elämää.

– Lähellä on joku toinen, jolle heittää ideoita. Joku muukin kuin peili, jolle puhua, Kauhanen sanoo.