Ministeri Berner vastaa lastensairaala-kritiikkiin: ”Myös diakonia on tullut Suomeen lahjoitusvaroilla"

Uuden lastensairaalan rakentamiseen on kerätty lahjoittajilta yli 36 miljoonaa euroa.

Kotimaa
Anne Berner
Anne BernerKalevi Rytkölä / Yle

Liikenne- ja viestintäministeri ja lastensairaala-kampanjan keulakuva Anne Berner (kesk.) on tyytyväinen lastensairaala-keräyksen suosioon. Uuden hoitolaitoksen on määrä valmistua Helsingin Meilahteen vuoden 2017 lopulla.

– Olemme nyt siinä pisteessä, että 36 miljoonan euron rahoitus on hankittu. Valtio ja HUS tukevat molemmat hanketta 40 miljoonalla, minkä lisäksi 50 miljoonaa otetaan velkaa, Berner taustoittaa.

Bernerin mukaan alkuperäinen tavoite oli kerätä rahaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) lastensairaalaa varten, mutta arpajaislaki torppasi suunnitelmat.

– Toisaalta nykymuodossa, kun on oma rakennusprojekti, niin valtio saattoi osallistua, Berner kertoo.

Sen jälkeen kun lastensairaala on pystyssä, HUS käyttää kiinteistöä ja vastaa sairaalan toiminnasta. Myös Helsingin yliopiston on tarkoitus hyödyntää lastensairaalaa koulutus- ja tutkimustarkoituksiin.

– Lahjoitusvarat mahdollistavat ehdollisuuden, että kiinteistössä voi olla vain lastensairaala ja sitä pyörittää julkinen toimija, Berner sanoo.

Arvostelijoiden mielestä uuden sairaalan rahoitukseen olisi pitänyt pystyä verovaroin. Anne Berner taas toivoo, että keräyshanke olisi esimerkkinä siitä, mitä kaikkea voi saada aikaan, jos julkinen sektori, yritykset ja vapaaehtoiset tahot tekevät yhteistyötä.

– On hyvä muistaa, että hankkeessa varoja kerätään lastensairaalan kiinteistöä varten. Sairaalan rakentaminen ei eriarvoista suomalaisia lapsia. Itse asiassa, jos lastensairaalaa ei olisi tullut, niin ainoa merkittävä lapsille tarkoitettu sairaala olisi pilkottu pienempiin yksiköihin, jolloin hoidon laatu olisi heikentynyt, Berner vastaa kriitikoille.

Lahjoitukset pois muista keräyksistä?

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo näkee lastensairaala-keräyksessä kuitenkin myös toisen puolen. Professorin mukaan lahjoitusvarojen kerääminen ei ole täysin ongelmatonta.

– Yritykset, jotka lahjoittivat ennen muualle, siirsivät nyt rahat lastensairaalalle. Se on pois muista keräyksistä. Pitää miettiä, kerätäänkö rahaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Lasten hätä vetoaa ihmisiin, minkä lisäksi kotimaan lapsille on helpompi kerätä varoja kuin ulkomaan lapsille, Hiilamo perustelee.

Anne Bernerin mielestä ihmisten vapaaehtoisuutta ei kannata sulkea pois keinovalikoimasta, sillä jokainen yhteiskunta tarvitsee hyväntekeväisyyttä.

– Hyväntekeväisyys pitää olla myös mahdollisuus. Esimerkiksi diakonia on tullut Suomeen lahjoitusvaroilla. Ilman vapaaehtoisuutta emme voi yhtä hyvin paljastaa yhteiskunnan aukkoja. Kolmannen sektorin tehtävä on paikata näitä aukkoja, muttei korvata julkista palvelua, Berner toteaa.