Tšadin entinen hirmuvaltias oikeuteen – afrikkalainen maa syyttää toisen maan diktaattoria ensimmäistä kertaa

Hissene Habre eli vapaana yli vuosikymmenen sen jälkeen, kun hänet suistettiin vallasta. Kidutuksen uhrit ovat taistelleet oikeuden puolesta vuosikymmeniä.

Ulkomaat
Pääsyyttäjä Mbacke Fall kertoo Hissene Habren pidätyksestä Senegalin pääkaupungissa Dakarissa vuonna 2013.
Pääsyyttäjä Mbacke Fall selittää Senegalin Dakarissa 2013 miten Tšadin entinen johtaja Hissene Habre pidätettiin.TANYA BINDRA / EPA

Senegalissa tehdään maanantaina historiaa, kun Tšadin entinen diktaattori Hissene Habre kohtaa tuomioistuimen. Habrea syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan, kidutuksesta ja sotarikoksista.

"Afrikan Pinochetiksi" kutsuttu Hissene Habre oli vallassa Tšadissa vuosien 1982 ja 1990 välillä. Raporttien mukaan 40 000 ihmistä tapettiin hänen valtansa aikana.

Nykyisen presidentin Idriss Debyn johtama kapinallisryhmä suisti Habren vallasta vuonna 1990, jonka jälkeen hirmuvaltias pakeni Senegaliin.

Jos hänet tuomitaan, 72-vuotiasta Habrea voi odottaa jopa elinikäinen vankeus.

Historiallinen oikeudenkäynti

Oikeudenkäynti Habrea vastaan on ensimmäinen kerta, kun afrikkalaisen maan diktaattoria syytetään toisessa Afrikan maassa. Tähän mennessä rikoksia tehneet afrikkalaiset johtajat on viety kansainvälisen tuomioistuimen eteen.

Afrikan unioni on yhteistyössä Senegalin valtion kanssa perustanut erikoistuomioistuimen voidakseen syyttää Habrea. Oikeutta johtaa tuomari Burkina Fasosta.

– Tämä oikeudenkäynti on käännekohta oikeudelle Afrikassa. Se toimii herätyskellona kaikille niille diktaattoreille, joiden rikokset jonain päivänä saavuttavat heidät, tšadilainen asianajaja Jaqueline Moudeina kertoi medialla Dakarissa kesäkuussa.

Pääsyyttäjä Mbacke Fall kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan, että yli 2 500 uhria ja 60 silminnäkijää on kuultu, sitten tutkimukset alkoivat. Habre vangittiin vuonna 2013.

– Tämä on tavallaan koetapaus afrikkalaiselle oikeudelle, Human Rights Watch-järjestön asianajaja Reed Brody sanoi AFP:lle.

Uhrit taistelleet oikeuden puolesta – "Haluan tietää, miksi minut vangittiin"

Habren hirmuvallan aikaiset uhrit ovat olleet oikeudenkäynnin suurimmat puolestapuhujat. Yli 2 500 uhria on rekisteröity oikeusjutun siviileiksi osapuoliksi ja sata heistä tulee todistamaan maanantaina alkavassa oikeudenkäynnissä.

Clement Abaifouta toivoo saavansa vihdoin vastauksen. Hän ei vieläkään tiedä, miksi hän istui vankilassa neljä vuotta, joutuen päivittäin hautaamaan kidutuksen ja nälkiintymisen uhreja.

– Olen valmis kysymään Habrelta: miksi minut vangittiin? Miksi jouduin kärsimään? En tiedä, vankilassa haudankaivajan nimellä tunnettu Abaifouta kertoi uutistoimisto AP:lle.

Vuonna 1990 vankilan ovet avautuivat ja riutuneet vangit pääsivät ulos N'Djamenan kaduille. Silloin kolme vuotta vankilassa istunut Souleymane Guengueng alkoi kerätä muiden vankien tarinoita.

– Monet kuolivat silmieni edessä. Sanoin itselleni, että jos pääsen pois, etsin oikeutta ja kerron totuuden, Habren uhrien liiton perustaja Guengueng kertoi AP:lle.

Oikeudenkäyntiä 25 vuotta odottanut Guengueng työskenteli kirjanpitäjänä, kun hänet vangittiin opposition kanssa työskentelystä.

– Tie on ollut pitkä. Jos Hissene Habre istuu edessämme, kuuntelemassa kokemiamme kauhuja omin korvin, se antaa ainakin vaikutelman voitosta.

Lähteet: AP, AFP