Lappiin ei odoteta kaksista rapukautta – rutto on tyhjentänyt jokia ja kylmä vesi hidasti ravun kasvua

Ravustuskausi on ovella jo Lapissakin, mutta odotukset eivät pohjoisessa ole kummoiset. Rutto on tyhjentänyt takavuosikymmeninä mahtisaaliita tarjoilleen Kemijoen ja muuallakin rapujen kuorenvaihto on jäänyt viileiden vesien vuoksi viime tinkaan.

ravut
Ravustaja pitelee jokirapua käsissään
Juha Vauhkonen / Yle

Ravustuskausi alkoi koko maassa tiistaina, mutta Lapissa saksiniekat saavat useimmissa vesistöissä armonaikaa vielä pari viikkoa. Kaudesta ei odoteta suursaaliita, sillä rutto on karsinut rapukantoja ja kylmä kesä hidastanut kasvua.

Metsähallituksen eräsuunnittelija Tapani Partasen mukaan rutto on tyhjentänyt melkein kokonaan esimerkiksi takavuosina mahtisaaliitakin tarjoilleen Kemijoen vesistön.

– Kemijoen viimeiset ravut ovat Vanttauskosken yläpuolisessa vesistössä. Tosin Pelkosenniemen kohdalla on myös paikallinen aivan pyydettävä rapukanta, Partanen kertoo.

Muualla Lapissa saalista antavia rapukantoja on muun muassa vanhastaan hyvänä rapujokena tunnetussa Tengeliönjoessa, Kitisessä, sekä esimerkiksi Miekojärvessä ja Simojärvessä.

– Simojärveltä on lupia jo kyseltykin tälle kesälle. Mutta odotellaan nyt vielä sinne elokuun alkuun.

Vesi liian viileää kuorenvaihtoon

Ruttovahinkojen lisäksi rapusaaliita rajoittaa todennäköisesti kylmä kesä. Vedet ovat viileitä, eivätkä ravut ole vielä ehtineet vaihtaa kuortaan. Kylmässä rapu ei liiku, eikä mene mertaankaan.

– Simojärvessä on nyt vesi noin 16-asteista. Ravun kuorenvaihdolle sen pitäisi olla siinä 18 astetta ja yli.

Ruton tuhoaman Kemijoen rapukannan elpymiseen menee Partasen mukaan vielä vuosia – jos ei vuosikymmeniä. Uutta kantaa päästään istuttamaan vasta, kun entinen on kokonaan hävinnyt.

– Siitä istutusten alkamiseen menee noin 12-15 vuotta. Sen jälkeen kuluu vielä pitkään, ennenkuin kanta lisääntyy itsekseen. Ja sekin vaatii hyviä kesiä, Partanen sanoo.

Rapurahoilla maksettiin talot ja autot

Takavuosikymmeninä Suomen suurin jokivesistö antoi jokivarren asukkaille tuloja myös huomattavien rapusaaliiden muodossa. Esimerkiksi Tervolassa rapurahoilla on maksettu omakotitaloja ja autoja, mopoista puhumattakaan.

– Meidänkin kotitaloa rahoitettiin merkittävästi rapurahoilla 60-luvulla, Partanen kertoo.

Isot rahat olivat syy myös siihen, että rapukanta on Kemijoesta hävinnyt. Ahneus iski pyytäjiin ja veneitä ja pyydyksiä siirrettiin ruton saastuttamilta vesialueilta uusille, puhtaille alueille.

Vuonna 2001 Lapin ELY-keskus laski, että ravunpyynti toi tuloja pelkästään Tervolan kunnan alueella noin 1,2 miljoonaa markkaa, eli vajaat 200 000 euroa. Nyt entisten aikojen raputileistä on turha haaveillakaan.