Siperian keskiaikaisen pikku soturin arkku oli tuohesta ja käärinliinat turkiksesta

Siperiasta löytynyt lapsivainaja oli saanut mukaansa harvinaiset hauta-aarteet, joista liuennut kupari muumioi hänen ruumiinsa.

Ulkomaat
Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Siperiassa napapiirillä sijaitsevasta Salehardista joitakin viikkoja sitten löytynyt muumio on osoittautunut keskiajalla eläneeksi pikkupojaksi, joka oli saanut viimeiselle matkalleen runsaasti pronssiesineitä. Löydöstä kertova The Siberian Times -lehti kutsuu poikaa poikkeuksellisten hauta-aarteiden vuoksi pikku soturiksi.

Venäjän arktisen alueen tutkimuskeskuksessa viime viikolla avattu koivuntuohikäärö paljastui 6–7-vuotiaan pojan arkuksi. Käärinliinoina hänellä oli kaksi eläimentaljaa. Ulompi oli porontalja, sisempi ja pehmeämpi vaatii vielä lisätutkimuksia.

Ruumista ei ollut muumioitu tarkoituksella, vaan sen hoitivat kylmyys ja pronssista liuennut kupari. Pojan kasvot ja vartalo oli peitelty pronssilevyillä, jotka oli solmittu paikoilleen nahkanyöreillä. Lisäksi hauta-aarteina oli useita pronssiesineitä: pieni kirves, ohimoita koristaneita renkaita, karhun muotoinen kaulariipus sekä terävä työkalu, jonka tarkoitusta tutkijat eivät vielä tiedä.

Arkeologi Natalia Fjodorova Venäjän tiedeakatemiasta odottaa jatkotutkimuksilta lisätietoa myös soikionmuotoisesta puulaatasta, eräänlaisesta vadista, jonka päällä tuohikäärö vaikuttaa levänneen. Myös muumiolle tehdään lisää tietokonekuvauksia.

Muiden vainajien kallot ovat murskana tai kateissa

Esineiden perusteella tutkijat ovat varmoja, ettei poika ollut yhteisönsä köyhimpiä, mutta heidän mukaansa on liian varhaista julistaa hänen kuuluneen varsinaiseen eliittiin.

Tutkijoita hämmentää myös hänen hautaustapansa, joka poikkeaa Zelenij Yarin keskiaikaisen hautausmaan muista haudoista. Aiemmin löydetyt lapsivainajat lepäsivät puuarkuissa ilman näyttäviä hauta-aarteita.

Kaikkiaan on löydetty 34 matalaa hautaa ja 11 vainajaa, joiden kallot olivat murskana tai kateissa, sekä kappaleiksi hajonneita luurankoja. Tutkijat eivät tiedä, miksi joukossa ei ole lainkaan aikuisia naisia ja tyttöjäkin on vain yksi.

Hautaesineitä Persiasta asti

Kaikki ruumiit oli haudattu niin, että jalat osoittivat kohti lähellä virtaavaa jokea, millä tutkijat arvelevat olleen uskonnollista merkitystä. Muumioiminen ei kuulunut riitteihin, mutta kupari ja ilmaston kylmeneminen 1300-luvulla ovat säilyttäneet ruumiit, vaikka hiekkaisella alueella ei olekaan ikiroutaa.

Yhdet hautajaiset ovat voitu puuesineen lustoajoituksen perusteella ajoittaa vuoteen 1283. Muiden arvellaan tapahtuneen aikaisemmin. Esineiden joukossa on pronssikulhoja, jotka ovat peräisin 900- tai 1000-luvun Persiasta, noin kuuden tuhannen kilometrin takaa.

Yhden miesvainajan mukana oli haudattu rautainen sotapuukko, hopeinen riipus ja pronssinen lintu, jotka on ajoitettu 600–900-luvuille. Viisi vainajaa oli peitelty kuparilla ja poron-, majavan-, ahman tai karhunnahoilla.

Pikku soturin tavoin moni muukin oli lähtenyt viimeiselle matkalleen pronssinen karhuriipus kaulassaan, kertoo The Siberian Times (siirryt toiseen palveluun), jonka artikkelissa on myös runsaasti kuvia tutkimuksesta.