Kylmä alkukesä vaikuttaa Pohjois-Savon rapukauteen – kunnon saalista vasta elokuussa

Rapusaaliin määrästä odotetaan edellisvuosia maltillisempaa. Saalista saadaan myös tavanomaista myöhemmin.

ravut
Rapumertoja veneessä
Antti Karhunen / Yle

Rapukauden alusta ennustetaan Pohjois-Savossa hiljaista kesän kylmyyden ja sateisuuden takia. Myös rapusaaliista odotetaan edellisvuosia maltillisempaa. Tiistaina puolilta päivin alkavan rapukauden edetessä saaliit voivat kuitenkin kasvaa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousasiantuntijan Kari Kosusen veikkaus on, että alkukaudesta pyydyksistä löytyy pieniä rapuja. Isokokoiset ravut ovat vielä vaihtamassa kuorta, ja kunnon saaliita saadaan Kosusen arvion mukaan vasta elokuussa.

Itä-Suomen yliopiston rapubiologin Japo Jussilan mukaan poikasten kuoriutuminen ja rapujen kuorenvaihdot ovat myöhässä, eikä viime viikon pintavesien lämpeneminen ehdi korjata tilannetta. Ravut piileskelevät kuorenvaihdon aikaan kivenkoloissa, jolloin ne eivät kävele pyydyksiin. Pintaveden lämpötila on tällä hetkellä 17–18 astetta.

Sään lisäksi saaliin määrään vaikuttaa täpläravun herkkyys kannanvaihtelulle. Jokirapusaalis puolestaan on kohtalaisen vakaa vuodesta toiseen. Ainostaan rapurutto voi tuhota jokiravusta saatavan saaliin.

Rapuruttoa levittävää lajia monin paikoin Pohjois-Savossa

Pohjois-Savosta ei ole vielä tehty yhtään ilmoitusta rapurutosta. Toisaalta ilmoituksia tulee yleensä vasta rapukauden alettua.

Vieraslaji täpläravun mukana leviävä rapurutto on tuhonnut alkuperäislaji jokiravun kannat monissa vesistöissä. Täplärapua ei saa enää istuttaa Pohjois-Savon järviin, sillä maakunnassa halutaan säilyttää jokiravun elinvoimaiset kannat.

Rapuruttoa levittävää täplärapua on muun muassa Rautalammen reitillä useissa järvissä sekä Leppävirralla Välimeressä ja Unnukassa.